Parempi versio minusta

04.11.2014

Tiedättehän ne vaatteet, jotka saavat mielialan kohoamaan ja askeleen kepenemään? Ne, jotka istuvat saumattomasti ja korostavat parhaita puolia – jotka tekevät ihmisestä vaatteiden sisällä paremman, päivitetyn version. Itsen näköisen.

Tämä mekko on sellainen.

asu1

asu2

Olen omistanut tämän mekon jo kaksi vuotta, mutta se taisi jäädä aikanaan esittelemättä. Mekko on espanjalaisen ANGEL IGLESIASin ja ostettu Palonista, kun se vielä sijaitsi Eerikinkadun kivijalassa – tiedoksi muuten, että vaikka kivijalkakauppaa ei enää olekaan, verkkoputiikki toimii edelleen!

Kutsun tätä mekkoa talvimekoksi, sillä vuoritettu villasekoitekangas on turhan lämmin kesäaikaan. Sen sijaan syksyllä ja talvella mekko toimii mitä mainioimmin sekä arjessa että juhlassa, kokemusta on. Juhlaan valitsen jalkaan sirot korot ja vyötärölle eleettömän vyön. Koruja tämä mekko ei kaipaa, kaunis takaa lapaluihin asti uurrettu pääntie riittää yksityiskohdaksi.

Arkisena toimistopäivänä painoin päähäni lempihattuni ja solmin kaulaani irtokauluksen.

Kaulus on fäsöniä eli kotimaista muotia, AINOKAISEN, ja tehty kierrätetyistä, käsin virkatuista pitsipaloista, mittatilauksena minulle. Ihana! Rakastan Ainokaisen sensuelleja mekkoja ja asusteita; nainen merkin takaa, Netta Kervinen, jakaa selkeästi saman maun kanssani, mitä tyyliin tulee.

punaa_hampaissa

sivusta

takaa

Vyö on tämän syksyn löytöjä. Kapeiden vöiden kokoelmastani uupui kastanjanruskea yksilö, ja Karhupuiston kupeessa sijaitsevasta vintageputiikki Hoochie Mama Janesta se löytyi. Kullanvärinen siro solki viittaa 1980-luvulle, ja matelijakuosi miellyttää aina.

vyo

Kenkinä palvelivat SAMUJIn mustat tolppakorkoavokkaat, jotka ovat osoittautuneet niin moniin asuihin muotoutuviksi sekä hyviksi jalkaan, että niistä tuli alkusyksyn eniten käytetyt kengät.

Onni ja autuus muuten nämä leudot syyskelit, kun tarkenee ohuilla sukkahousuilla! Ohuissakin sukkahousuissa – ja etenkin niissä – turvaudun WOLFORDiin ja 20-denierisiin Satin Touch 20 -sukkiksiin. Voisi kuvitella, että 20-denieriset sukkahousut risahtavat hetkessä rikki, mutta wolfordit ovat tunnetusti kestävät. Olen saanut omiani rikki vain tartuttamalla niitä esimerkiksi lattialistasta törröttövään naulaan.

Villasukkahousuihin ehtii vielä sonnustautua kyllästymiseen saakka.

kengat

STOCKH LM hattu | AINOKAINEN irtokaulus
ANGEL IGLESIAS mekko | SECOND HAND vyö
WOLFORD Satin Touch 20 sukkahousut | SAMUJI kengät

Alekesä 2014 oli hyvä, osa 3: Neuleita, nilkkurit (ja nättiä pitsiä)

02.10.2014

Kuluneena kesänä, josta tuntuu olevan jo liian pitkä aika, kävin sekä Tanskassa että Ruotsissa, ja tein molemmissa Pohjoismaissa muutamia erinomaisia alelöytöjä. Kööpenhaminasta löytyivät kauan kaivattu ja jo nyt paljon käytetty nahkahame sekä viileämpiä kelejä odottava leotakki, ja nyt on viimein aika esitellä Ruotsin eli tarkemmin sanoen Göteborgin aarteet. Varoitan ylenpalttisesta kuvavyörystä, sillä rakastan kenkien ja kaunisstruktuuristen neuleiden kuvaamista!

Vähäisen ajan ja kaupungin vierauden takia ratsasin vain suurimpien tavaratalojen eli Nordiska Kompanietin eli NK:n ja Åhlénsin aletarjonnat, enkä joutunut pettymään.

Ostoslistan ylimpänä luki laadukkaat ruskeat nilkkurit (mahdollisesti Almat), enkä olisi voinut tyytyväisempi olla, kun löysin NK:lta toiveissani olleet ACNE STUDIOSin Alma-nilkkurit kauniin hunajanruskeina puoleen hintaan.

Näiden koko on muuten todella paljon napakampi kuin Acnen Pistol-klassikkonilkkureiden. Pistolit koossa 37 ovat todella suuret itselleni ja tuntuvat vähintään kolmekaseilta, ellei isommiltakin, joten 36 on Pistoleissa ehdottomasti oikea koko itselleni. Sen sijaan Almoissa kolmekutoset puristivat aika paljonkin mutta kolmeseiskat olivat sopivat. Tässäpä ongelma, joka tulee toisinaan verkkokaupasta kenkiä tilatessa vastaan. Muutaman kerran olen itsekin onnistunut klikkaamaan kotiin liian pienet kengät, ja niitä on ärsyttävää palautella takaisin. Tietysti sitten, jos on kokeillut kenkiä tai tilaa jo tuttua mallia uudessa värissä, koon kanssa arpomista ei esiinny.

almat_1kohta_karjet

almat_1kohta_venykkeet

almat_1kohta_sisapohjat1

Vaaleanharmaa kaunispintainen pellavaneule on myös Acne Studiosin (yksi lempimerkeistäni on jossain vaiheessa vaihtanut brändinsä nimen simppelistä Acnesta Acne Studiosiksi) ja löytyi vuorostaan Åhlénsilta.

Pellavaneuleita ei yksinkertaisesti voi omistaa liikaa, ja neule onkin ollut ahkerassa käytössä kotona. Pitänee osuttaa se joskus kamerankin eteen asukuvia kuvattaessa. Acne kyllä osaa yksinkertaisilla yksityiskohdilla leikittelyn; silkillä kantattu nappilista ja vajaamittaiset hihat riittävät tekemään vaateparresta mielenkiintoisen.

almat_harmaa_acne

Åhlénsin alennusprosentteja entisestään alentaneet lisäalet siivittivät myös Acnen haaleanvaaleanpunaisen pellavatopin ja FILIPPA K:n mariininsinisen puuvillaneuleen kotiuttamista; hintaa ei montaa kymppiä jäänyt.

Olen etsinyt varmaan jo pari vuotta mariininsinistä kasmirneuletta sitä löytämättä, joten V-aukkoinen luomupuuvillasta valmistettu neule täyttää pätevästi tummansinisen neuleyläosan aukkoa.

almat_vaaleanpunainen_toppi

almat_filippa

Tein löytöjä myös Åhlénsin alusvaateosaltolta.

Olen iän kaiken pitänyt pitsialusasuista (en todellakaan ole simppelien rintsikkatoppien koulukuntaa kuten niin moni tyyliblogimaailmassa tuntuu olevan) ja innostunut viime aikoina lähinnä kaarituettomista, toppimaisista pitsiliiveistä. Ruotsista ne sitten löytyivät hyvien aleprosenttien kera.

almat_liivit1

liivit_1kohta_pitsi2

liivit_1kohta_rusetti

Väri on tuollainen aika hurmaava persikka, väri, jota en ole oikeastaan koskaan käyttänyt. Kunnes muistin, että olenhan.

Aivan 1990-luvun alussa minulla oli persikanvärinen hihaton puuvillatoppi, jossa oli kilpikonnakaulus, ja josta pidin kovasti. Ja sitten silmiini osuivat nuo persikanväriset muovikorvikset, jotka taisin saada jo 1980-luvulla ala-asteikäisenä. Nappasin ne sitten kuvaan mukaan. Harkitsen parhaillaan niiden käyttöön ottamista, kunhan vain keksisin niille kiinnitystapit. Näyttävät nimittäin herkullisilta tuota vaaleanharmaata pellavaa vasten!

harmaa_neule_liivit

Ja vaikka kuvissa ei alushousuja näykään, ostan alusvaatteeni aina setteinä. Pitäähän ylä- ja alaosan sopia keskenään myös alusasuissa.

Näiden lisäksi esittelemättä on enää yksi viime kesän alelöytö. Se saakoon oman postauksensa, koska kyseessä on näihin syyskeleihin sopiva takki. Siitä lisää myöhemmin!

ACNE STUDIOS Alma kengät
ACNE STUDIOS vaaleanharmaa pellavaneule
ACNE STUDIOS vaaleanpunainen pellavatoppi
FILIPPA K sininen puuvillaneule
PASSIONATA Love Mood persikanväriset pitsiliivit

Myönnytys syksylle: Sukkahousut

01.10.2014

Periaatteessa sukkahousuissa ei ole mitään vikaa, mutta kun näillä leveyksillä sukkahousuvapaata vuodenaikaa on tarjolla niin vähän, sukkiksista tulee ihan huomaamatta elämää suurempi juttu pukeutumisessa.

Onneksi sukkahousujakin löytyy eri vahvuuksilla, joten aloitin kauden klassisilla verkkosukilla (tosin on pakko myöntää, että viime viikon alun yllättävissä nollakeleissä säikähdin niin pahoin, että kiskoin jalkaani villasukkikset, mikä oli ehkä hätävarjelun liioittelua). Vaikka verkkosukista voisi muuta luulla, ne ovat yllättävän lämmittävät, ilmeisesti verkkoneuloksen ja ihon väliin jäävän ilman ansiosta.

Muhkeat, lämpimät neuleet ovat ihania ja kuuluvat syksyyn. Pehmoisen, paksun neuleen yhdistämisessä naisellisiin verkkosukkiin on mielestäni jotain erityisen viehättävää. Parhaat ja kestävimmät verkkosukat, niin sukkahousuina kuin stay up -sukkinakin, tekee vuosien empiiristen testieni perusteella italialainen TRASPARENZE. Merkkiä myydään ainakin Stockmannilla, eivätkä hinnat edes ole sieltä korkeimmasta päästä.

verkkosukat

Tämä vanha kotilomallinen neuletakki on vuodesta toiseen ihana mutta hieman ongelmallinen puettava, juuri tuon leikkauksensa ja muhkean neuloksensa ansiosta; se ei hevillä takkien alle taivu.

Koetankin  ottaa kaiken irti näistä villatakkikeleistä – kietaisin vain kaulaan Isabel Marant pour h&m -malliston silkkihuivin ja käsivarsien suojaksi pitkät nahkahansikkaat syystuulia vastaan, koska tässä villatakissa on oikeastaan vain tuollaiset hihantyngät.

asu1

asu3

Käytän tätä neuletakkia useimmiten ilman vyötä, mutta mielestäni kokonaisuus toimii myös vyötettynä.

vyo

Huivi on suosikkejani paitsi hienon luumunsävyn myös tavallista silkkihuivia paksumman materiaalinsa ansiosta. Tuo tekstuuri ja sen tuntu kaulaa vasten – ihaninta.

huivi1

huivi2

Siihen nähden, miten paljon olen keväällä ostamiani HÖGLin teräväkärkisiä ballerinoja käyttänyt, ne ovat esiintyneet blogissa hämmästyttävän vähän – itse asiassa nyt taitaa olla niiden ensiesiintyminen osana asukuvia.

Tykkään näistä kengistä aina vaan, ne sopivat monenlaisiin asuihin ja vaateparsiin ja tuovat kokonaisuuksiin kaivattua keveyttä sekä vaivattomuuta.

kengat1

kengat2

Olen myös yrittänyt muistaa ottaa kulloinkin käytössä olevan laukkuni mukaan asukuviin, koska tokihan laukku on osa asuja, usein erittäin olennainen osa niitä. Esimerkiksi tämä LUMIn viininpunainen Irina-laukku sopii mielestäni todella kauniisti harmaanruskean villan, haaleanvaaleanpunaisen puuvillan ja luumunvärisen silkin seuraan.

Kastanjanruskeat hansikkaat löytyivät vuosia sitten ZARAn alesta (kuten muuten myös tuo ihana villatakki), mutta talvella niillä ei tarkene, sillä silkkivuori löytyy vain kämmenosista, varret ovat pelkkää ohutta nahkaa. Mutta kauniit ne ovat ja ajavat asiansa tänä vuodenaikana erinomaisesti.

laukku

STOCKH LM hattu | ISABEL MARANT POUR H&M huivi
ZARA neuletakki | SECOND HAND vyö | ACNE teepaita
FILIPPA K hame | ZARA hansikkaat | TRASPARENZE verkkosukat
HÖGL kengät | LUMI ACCESSORIES Irina laukku

Pari pelastusta otsatukkapaniikkiin

30.09.2014

Näin pitkät hiukset minulla on ollut viimeksi lakkiaisissani eli 1990-luvun puolivälissä, ja vaikka tukka venähtikin sen jälkeen kerran puolipitkäksi, otsatukka säilyi silloinkin lyhyenä.

Tykkään kunnon napakasta otsatukasta, ja se sopii mielestäni todella hyvin polkkatukkaan mutta myös pitkiin hiuksiin. Tällä kertaa kun annoin hiusten kasvaa, päätiin silti jättää myös otsatukan rauhaan.

Totuus kuitenkin on, että en tykkää yhtään, kun tukka on silmillä. Näin oli jo silloin lukiossa ollessani, ja siksi pidin hiukset arkisin liki aina kiinni. Nyt olen opetellut kampaamaan hiukset sivuun, ja jos hiuslakka ei riitä, avuksi tulevat pinnit. Viime aikoina olen oppinut myös tekemään otsatukan kiinnittämisestä kampauksen jutun, mistä olen erityisen ilahtunut. Ongelmasta tuleekin kaiken keskipiste!

Aina ei kuitenkaan jaksa tai ehdi väkertää otsatukkaa tarkemmin (todellisuudessa siinä ei mene kauan, kyse on enemmän laiskuudesta), jolloin pelastuksen otsatukkaärsytykseen ovat tuoneet hiuspannat, joita olen käyttänyt viimeksi ammoisella 1980-luvulla.

FIONA TIMANTIN ruskean villakankaisen rusettipannan ostin viime syksynä ystäväni Minnan Paloni-putiikista (ja vaikka Palonilla ei enää kivijalkapuotia Eerikinkadulla olekaan, verkkokauppa toimii edelleen!), mutta vasta viime viikkoina olen päässyt sen kanssa sinuiksi. Luulen, että tuolla kaunispintaisella villakankaalla on osansa asiassa näin syksyaikaan.

Rusetti on aika iso, ja voin kuvitella, että kaikki eivät tuntisi oloaan omaksi näin muhkean rusetin keikkuessa päälaella. Mutta minä tykkään! Ja nimenomaan tavallisena tiistaina, koska rusetin kuosi ja materiaali ovat passeleita juuri arkeen.

fiona1

fiona1pysty

Tuoreempi pantatulokas on toisen ystäväni, Marian Frida marina -putiikista Kaarlenkadulta ostettu.

MAMAHAn musta panta ei ole niin massiivinen kuin Fiona Timantin, mutta olennaista onkin, että pannat ovat keskenään riittävän erilaisia. Panta on päällystetty vanhalla miesten silkkikravatilla, josta on myös taiteiltu hieno ruusuke.

mamaha_ruusuke_1kohta

Tämä panta on viihtynyt viime päivinä enemmänkin päässäni; se tuntuu sopivan monenlaisiin asuihin. Pitääkin laittaa jotain todistusaineistoa asukuvien muodossa.

mamaha1

mamaha2

mamaha_vaaka1

Näissä kuvissa olen laittanut hiukset ruusukkeen puolelle päätä ponnarille aika korkealle – lopputulos on aivan erilainen kuin hiukset auki.

Mamahan pantoja on siis myytävänä Frida mariassa, ja kaikki pannat ovat keskenään erilaisia, koska nainen niiden takaa, Malla, taiteilee ne kierrätyskravateista.

FIONA TIMANTTI ruskea rusettipanta
MAMAHA musta ruusukepanta

Ei se ole niin vaikeaa

29.09.2014

Viimeisen puolen vuoden aikana garderobini on täydentynyt useilla erittäin olennaisilla vaatekappaleilla ja asusteilla. Osa niistä on ollut pitkään metsästettyjä ja viimein löytyneitä tapauksia, osa tullut sattumalta eteeni ja ottanut saman tien tärkeän aseman tyylissäni. Villatakkeja, neuleita, kenkiä, vöitä, takkeja, hattuja – tunnistan kyllä, kun minun tyylistäni tulee vastaan.

Tämä kaikki on johtanut siihen, että pukeutuminen on nykyään kovin helppoa.

En voi sanoa kliseisesti, että kaikki garderobini osaset sopisivat kaiken kanssa, mutta kaikki jutut sopivat kyllä erittäin monen sieltä jo löytyvän asian kanssa yhteen. Yhdistelmiä on siis paljon, ja juuri se tekee vaatteiden valinnasta vaivatonta. Kyllä niitä vaatekriisejä on tässä vuosien varrella kärsittykin, joten tervehdin muutosta ilolla.

Lauantaiaamuna työreissulle Länsi-Suomeen lähtiessäni ei siis tuottanut tuskaa päättää, mitä pukisi ylleen.

Yksi viimeisistä hankinnoistani on havunvihreä TIGER OF SWEDENin mohairneuletakki. Rakastuin Kööpenhaminassa kesken kuumimman hellekauden syvään havunvihreän sävyyn, eikä mahtavan pehmeä mohairneulos nyt varsinaisesti hidastanut sydämen tykytystä. Koti-Suomessa sitten pähkäilin villatakin melko korkeaa hintaa ja mahdollisuuttani sijoittaa vaadittu summa villatakkikokoelmaani. Vihreää neuletakkia sieltä ei ihme kyllä löytynyt H&M:n lyhyttä puuvillaista leopardineuletakkia lukuun ottamatta. Ja tämä Tiger of Swedenin yksilö on pitkä ja tuplasti lämpimämpi. Ja kauniimman värinenkin.

Kun sitten Stockmannin -20 prosentin alekuponki pätkähti postissa, ei tarvinnut miettiä, mihin sen sijoittaisin.

Intensiivinen havunvihreän sävy on muuten niin ihana, että huomaan hymyileväni aina, kun pukeudun pehmeän mohairhavun suojiin. Suora, takaa hieman pidempi malli, painonepparit ja taskut – kaikki juuri niin kuin haluan. Valitsin koon XS, sillä en halunnut neuletakin olevan leveä teltta vaan siistin niukka.

hattu1

hattu2

Ja kun niitä ihanuuksia kerran löytyy nykyään koko garderobin laajuudelta, valitsin niistä tällä kertaa uuden villatakkini pariksi rakkaimmat hattuni, mustat pillit ja valkoisen lempiteepaidan.

asu1

Ja jalkaan leoparditennarit. Nämä ovat toiset tänä vuonna täydellä hinnalla uutena ostamani kengät teräväkärkisten mustien ballerinojen ohella.

kengat

Kun oma garderobi alkaa nyt olla vuosien kokoamisen, pohtimisen, erehdysten ja oivallusten jälkeen kuta kuinkin valmis (vaikka eihän se koskaan voi olla täydellisen valmis, koska tyyli muuttuu ja kehittyy ihmisen itsensä ja elämän myötä), ostoslistallani on tällä hetkellä kovin vähän artikkeleita. Yhdet maiharit vielä haluaisin, ja mustille, kapeille villakangashousuille sekä tummansiniselle kasmirneuleelle olisi käyttöä.

STOCKH LM hattu | TIGER OF SWEDEN neuletakki | COS teepaita
CROCKER Pow 2nd skin farkut | NILSON SHOES kengät

Syksyn lempisävyjä

28.09.2014

Syksyn tullen tunnen voimakasta tarvetta pukeutua viininpunaiseen ja vihreän eri sävyihin. Joka syksy.

Nyt kun alkusyksy on ollut tavallista lämpimämpi, olen vielä fiilistellyt kokomustaa ja paljaita pohkeita. Viininpunainen ja vihreä tykyttävät kuitenkin takaraivossa, jahka tämä syksy tästä todella saa. Keräsin pari päivää sitten muutamia vanhoja ja pari melko uuttakin viininpunaista ja oliivinvihreää lempparia inspiraatiokuvaksi.

viininpunaista_lehmuksenvihreaa

Lehmuksenvihreät 1950-luvun avokkaat kiinnittivät kesällä välittömästi huomioni Hoochie Mama Janessa.

Vaikka nämä sopivat täydellisesti sen samasta putiikista löytyneen täydellisen 1950-luvun mekon kanssa, näen kengät lähinnä mustien pillien ja valkean yläosan seurana. Ruudullisten polvihousujen kanssa olen niitä jo käyttänytkin, ja hyvin toimi.

kengat

kengat_lumi_pilkkupaita

villatakki_lumi

Kuvat myös todistavat, että viininpunaisen sävyissä on eroja: sekä FILIPPA K:n villatakki että LUMI ACCESSORIESin Irina-laukku näyttävät eri kuvissa eriäsävyisiltä.

Samoin kukallinen paitapusero, joka näyttää kirkkaanpunaiselta mutta on todellisuudessa viininpunainen. Kukkapaita on muuten äitini ompelema ja peräisin 1990-luvun alusta, jolloin yläasteikäisenä suunnittelin sen ja äiti sitten toteutti. Ihana paita, ja täysin käyttökelpoinen edelleen!

villatakki_kukkapaita

Kuviolliset leveät silkkihousut ovat odotelleet ilmojen jäähtymistä. Nyt alkaa olla niiden aika.

Niittikoristeinen laukku on jo vuosia vanha, mutta aika ajoin se päätyy aktiivisempaan käyttöön, sillä tykkään sen käytännöllisyydestä ja niitti- ja hapsuyksityiskohdista.

silkkihousut_nicoli

pilkkupaita_nicoli_silkkihousut

Pilkullinen silkkipaita on oikeasti viininpunainen eikä syklaaminpunainen, vaikka kuva toista väittää.

Frida marinasta loppukeväästä löytyneessä paitapuserossa on ihana korkea kaulus. Paremman käsityksen kauluksesta saa, kun paita on ylläni. Asukuvaa tässä paidassa odotettavissa lähiaikoina.

silkkipaidan_kaulus

Kuvat otettuani huomasin luonnollisesti, että kuvasta uupuu vaikka mitä ihanaa viininpunaista javihreää, muun muassa SAMUJIn viininpunaiset tolppakorot ja CHRISTINin second hand -avokkaat, pidemmät ja lyhyemmät myrkynvihreät nahkahansikkaat, ISABEL MARANT ETOILEn lyhyt patenttineule, COSin sammaleenvihreä villahuivi ja ohut havunvihreä merinoneule, myrkynvihreä vanha pooloneule, WHYREDin viininpunainen merinoneule, Isabel Marant pour h&m -yhteistyömalliston viininpunaiset pillit, lehmuksenvihreä vanha huopahattu… onhan noita, kun lempiväreistä on kyse.

kuvissa
PAN COM, SECOND HAND kengät | LUMI ACCESSORIES Irina laukku FILIPPA K neuletakki | ÄITIN TEKEMÄ kukkapaita
ZARA kuviolliset silkkihousut | NICOLI niittikoristeinen laukku SECOND HAND pilkullinen silkkipaita

Kimono ja kynä

27.09.2014

Täksi viikonlopuksi on Helsinkiin luvattu jopa +14 celsiusastetta, mikä tuntuu suloisen lämpimältä alkuviikon nollakeleihin verrattuna. Suotuisat kelit saavat harkitsemaan, pitäisikö vielä kipitellä viimeisen kerran tänä vuonna paljain pohkein, sillä kohta siitä autuudesta nauttiminen on taas yli puolen vuoden päässä.

Muutaman viikon takainen asu on jälleen yksi tulkintani kokomustasta; silloin sukkahousuvaihtoehtoa ei tarvinnut ajatella.

Kaksi vuotta sitten VIETOlta hankkimani lyhyt Kimono-toppi on siitä nerokas, että sen laatikkomaisen leveät, mallinsa nimen mukaisesti kimonomaiset hihat huolehtivat näppärästi ilmastoinnista. Pidän edelleen teepaidan minimalistisista, suorastaan arkkitehtonisista linjoista, ja se toimii hienosti myös korkeavyötäröisten farkkujen kanssa.

asu4hihat

Koska hihoissa on volyymiä muille jakaa, pidin alaosan slimminä ja kapoisena yksinkertaisen hameen voimin. FILIPPA K:n klassinen kynähame on makuuni täydellinen perusvaate: villaneulos on napakkaa ja pitää muotonsa mutta joustaa kuitenkin sen verran, että on mukava yllä.

SAMUJIn vyö on muuten kuin tehty Vieton paidan ja kynähameen seuraan.

vyo

asu1

asu2

Ja vaikka kynähame on hyvin naisellinen vaatekappale, kaipaa se aina seurakseen korkoja, jos minulta kysytään.

TED BAKERin nudet alekorot käyvät tämänkin asun kanssa. Itse asiassa mietin, minkä asun kanssa ne muka eivät kävisi?

kengat1

kengat2

VIETTO teepaita | SAMUJI vyö | FILIPPA K hame
TED BAKER kengät

Hoochie Mama Jane – Helsingin vintage-helmi

26.09.2014

Olen ikäni tykännyt kierrellä kirppareilla, ja käytössäni on edelleen esimerkiksi muutamia vaatteita, jotka löysin vuonna 1995 kierrätyskeskuksesta.

Kirppareilla kiertely on parin viime vuoden aikana jäänyt vähän vähemmälle, mutta niiden tilalle ovat tulleet second hand -kaupat. Nerokas konsepti muuten tuo second hand -puoti: kauppias on tehnyt puolestani valinnat, joten valinnanvaraa ja ihanuuksia piisaa henkareilla ja rekeillä, kun vain sisään piipahtaa. Samalla voi jakaa intohimoa ja rakkautta menneen ajan aarteisiin ja oppia paljon entisajan käsityötaidosta ja tyyleistä, kun antautuu juttusille putiikinpitäjien kanssa.

Toki hinnat ovat second hand -puodeissa kirppareita korkeammat, mutta täytyyhän kauppiaidenkin saada elantonsa. Ja siitä palvelusta, ammattitaidosta ja paneutumisesta, mitä olen näissä kaupoissa kohdannut, maksan mieluusti putiikkilisää. Second handin hinnat ovat Suomessa kuitenkin edullisia, kun laadukkaista materiaaleista taiten tehtyjä vaateparsia ja asusteita vertaa nykyään uutena myytävien laatuun. Hinta – laatu -suhde on vanhassa ihan toista maata kuin tämän päivän kamassa eli siis erinomainen.

Koska tykkään käydä näissä vanhan tavaran taivaissa, ajattelin tehdä lempiputiikeistani silloin tällöin oman postauksensa. Sen aloittaa Helsingin ehkä kirkkain second hand -helmi, Kallion Karhupuiston laidalta löytyvä HOOCHIE MAMA JANE.

interioori

Hoochie Mama Jane on itse asiassa oikea vintage-kauppa, eli siellä ei myydä mitään uutta, kaikki kaupan oleva on vanhaa. Puodin sisustuskin on ihana, ja koko putiikki on mahtava inspiraation lähde.

Jos tiedossa on juhlat, Hoochie Mama Janesta löydät varmasti niin iltapuvut, cocktail-mekot kuin tanssiaispuvutkin, aina 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä 1980-luvulle. Eniten tarjolla on 1950- ja 1960-lukujen mekkoja ja pukuja. Eikä taatusti samanlaista kävele hevillä vastaan! Monet Hoochie Mama Janessa myytävistä aarteista ovatkin käsityönä tehtyjä mittatilausasuja, joten uniikkeja unelmia löytyy.

samettipuku

valkoiset_mekot_paljettipaita

puku

Jotta asu ei jäisi vaillinaiseksi, mekkojen seuraksi löytyy myös hyvin kattava valikoima asusteita: kenkiä, laukkuja, päähineitä, hansikkaita, korvakoruja, kaulakäätyjä… kaikkea herkullista!

kaarmeennahat

kenkia

korviksia

Juhlavampien tamineiden ohella Hoochie Mama Janessa on runsaasti myös arkisempaan käyttöön taipuvaa kostyymiä: esimerkiksi 1970-luvun maksi- ja minimekkoja, joista useimmat ovat ehtaa suomivintagea.

Olen itse kotiuttanut Hoochieasta parin viime kuukauden aikana kolme mekkoa, joista yksi on jo blogissa vilahtanutkin, paljettipaidan, korvakorut, vyön, laukun sekä kolmet kengät – tiedän, olen kenkäfriikki. Lähiaikoina luvassa enemmän tarinaa myös niistä! Melkoisia aarteita olen kieltämättä löytänyt, ja hykertelen edelleen niiden aiheuttamista onnentunteista.

Hoochie Mama Janella on aktiiviset Facebook-sivut, joille hurmaava kauppias Irja päivittää tiuhaan tahtiin uutuusihanuuksia niin kostyymeissä, asusteissa, koruissa kuin kengissäkin. Menkäähän rakastumaan Karhupuiston laidalle, ellette ole sitä jo tehneet!

irja

Hoochie Mama Jane
Agricolankatu 11
auki maanantaista perjantaihin kello 12 – 18
ja lauantaisin kello 12 – 16
Hoochie Mama Jane Facebookissa

Myönnytyksiä syksylle: Housut

25.09.2014

Vaikka tykkään farkuista ja villakangashousuista yli kaiken, olen tietoisesti vältellyt niihin pukeutumista, kun vielä on tarjennut kepeämmilläkin kostyymeillä. Sama juttu takkien kanssa: varsin mittava takkikokoelmani on saanut vielä lepäillä vaatepuillaan, vaikka kokoelma on vastaanottanut loppukesän ja alkusyksyn aikana useammankin superyksilön riveihinsä, koska neuletakeillakin on pärjännyt.

Viime sunnuntaina tein sitten syksylle parikin myönnytystä: Ensinnäkin pistin jalkaani housut. Ei kuitenkaan villakankaiset, vaan silkkipöksyt, jotka ostin blogisisar Ninalta (tiedättehän hänen ihanan Tunnetila-bloginsa?).

Mustavalkoinen kuosi on itselleni melko villi ja hippi, mutta kun kokoaa ylleen mahdollisimman simppeliä ja saman sävyistä musta/harmaa/valkoinen-akselilta, pahimmat hippifiilikset katoavat. Muuten housujen kapoinen malli on mitä parhain ja kangas suloisen pehmoista. Kreisit silkkihousut olivat viime syksynä Isabel Marant pour h&m -yhteistyökampanjan toivelistallani, ja nyt sitten sain nämä, mutkan kautta. Kiitos vielä kerran Nina kaupoista!

Teepaidan hain alkukesästä FILIPPA K:n Aleksanterinkadun liikkeestä, sillä harmaa pellavateepaita oli kevään ostoslistalla, ja tässä yksilössä sekä malli, laadukas pellava että maailman kaunein harmaan sävy löivät yksissä tuumin kättä. Vyö on Varustelekasta, Itä-Saksan armeijan eli Bundeswehrin järeä nahkavyö. Tykkään siitä ihan hulluna, se tuo helposti ryhtiä epämääräisiin vaateparsiin, kuten nyt näihin hipahtaviin silkkipöksyihin.

vyo

Toinen syysmyönnytys oli siirtyminen neuletakeista oikeisiin takkeihin. LEEn lyhyt nahkatakki on yksi mainitsemistani takkiuutukaisista, mutta tämä löytyi käytettynä Frida marinan kirpparipuolelta.

Lyhyt ja niukka malli on osoittautunut oikeaksi takkivaihtoehdoksi monille asuilleni, eli hankinta oli hyvä. Prätkärotsit eivät nekään taivu ihan kaikenlaisten asujen kaveriksi, vaikka lempitakkejani ovatkin. Kengätkin ovat Fridasta, tosin putiikin puolelta. Nämä ovat ne vuosia etsityt mustat, teräväkärkiset avokkaat maltillisella korolla, ja tulivat vastaan vuosi sitten.

asu1

asu2

Olen nähtävästi antamassa periksi syksylle myös laukkujen kohdalla, sillä olalleni on siirtynyt jälleen viininpunainen LUMI ACCESSORIESin Irina-laukku.

Viininpunainen nahka nyt yksiselitteisesti näyttää ihanalta tänä vuodenaikana sekä musta-valko-harmaata vasten. Ja kullanvärinen ketju, ai että se näyttää mehevältä!

laukku1

laukku_hihna3

Pannasta enemmän omassa postauksessaan. Pannat ovat nimittäin tehneet paluun tyyliini, vähän itsellenikin yllätykseksi.

panta1

panta2

MAMAHA panta | LEE, SECOND HAND nahkatakki
FILIPPA K teepaita | BUNDESWEHR, SECOND HAND vyö
ISABEL MARANT POUR H&M, SECOND HAND housut
TRASPARENZE verkkosukat | RENGAS-KENKÄ, SECOND HAND kengät
LUMI ACCESSORIES Irina-laukku

Maltillinen huivikauden avaus

24.09.2014

Eilen tiistaina oli pakko laittaa aamulla huivi kaulaan. Arvelin sen olevan aiheellista, ja sitä se oli. Merihaassa tuulee aina, oikeastaan aika monta muuta Helsingin kohtaa ilkeämmin ja kylmemmin, johtuneeko keinotekoisesti meren ylle rakennetusta sijainnista – Merihakahan on myös huomattavasti korkeammalla merenpintaa, joten jo siitäkin syystä siellä tuulee paljon äkäisemmin kuin maan kamaralla. Lisäksi tuulenpyörteet ovat todella äkkivääriä täällä kannella; siinä saa pidellä tiukasti hatustaan kiinni, ettei tuuli sitä vie.

Ajattelin aloittaa huivikauden maltilla. Se tarkoittaa puuvillaista huivia; villahuivien aika ei ole vielä. Ajatukseni taustalla on asteittaisuus: aivan samoin kun en ensimmäisten nollakelien (ne koettiin Helsingissäkin jo tänään) aikaan vedä niskaani lämpimintä parkaani, jotta ilmojen jäähdyttyä on lämpimämpikäkin pelimerkkejä ylle puettavaksi, en myöskään kiedo kaulaani vielä muhkeinta ja lämmittävintä villahuiviani.

huivi1

huivi3

huivi2

Musta-harmaaraidallinen trikoohuivi on jo vuosien takaa ZARAsta, mutta raidat kolisevat kohdallani aina. Ja ovat klassisia.

Raitahuivi myös näyttää kivalta raitaneuleeseen yhdistettynä, kuten eilen (asukuvaa ei valitettavasti ole) ja moderniksi kokemani mustan syystakin kanssa, jonka löysin kesken hikisimpiä helteitä Göteborgin alerekeiltä. Takista asiaa myöhemmin, se nimittäin on ihan täydellinen merihakalaiseen syyssäähän!


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: