Archive for the ‘Kotona’ Category

Avokasdemo

22.03.2017

Aina näin maaliskuun puolivälissä huomaan olevani kärsimätön: haluan paljaat nilkat ja avokkaat jalkaani. En ihme kyllä kaipaile vielä keveiden kevätkostyymien perään, MUTTA NE AVOKKAAT. Voi luoja, miten niiden käyttöä ikävöinkään!

Sitten sain oivalluksen: tepastelen avokkaissani kotosalla viikonloppuisin. Miten nerokasta: saan helpotusta avokaskuumeeseeni eivätkä nilkat jäädy kevätviimoissa. Saman larpin voisi toteuttaa myös töissä, mutta olen todella laiska vaihtamaan töissä kenkiä ja raahaamaan niitä kodin ja työpaikan välillä, eli pidän avokaskipittelyni toistaiseksi kotiparketilla.

Tein myös toisen oivalluksen: joku päivä vedän nilkkurien seuraksi mustien nilkkasukkien sijaan polvisukkamallin verkkosukat. Verkkosukat tuovat kevään!

Löysin nämä kotimaiset CARLINA-merkkiset villakangashousut viime vuoden lopulla Frida marinan kirpparipuolelta, ja rakastuin paitsi housujen ihanaan harmahtavan vihreään väriin ja upeaan villakankaaseen myös mitä imartelevimpaan leikkaukseen: korkea vyötärö, taskut, hieman volyymia lantiossa. Vaikka lahkeet olivat itselleni yllättävän sopivan pituiset, ajattelin kiikuttaa housut vielä ompelijalle lyhennettäväksi, jotta saan niistä täydelliset.

Ihana tummansininen kreppisilkkipaita taas löytyi samoihin aikoihin UFFin kahden euron päivänä. En koskaan löydä UFFilta mitään – se taas johtuu todennäköisesti siitä, että käyn UFFilla todella harvoin – mutta lounastauon päätteeksi tekemälläni piipahduksella tämä tarttui mukaan.

Hyvä niin, sillä tummansininen silkkipaita on ollut pitkään haussa, ja tämä yksilö on valmistettu tuosta hurmaavasta kreppisilkistä ja hihat ovat viehättävän lyhyet, niin että ranteet jäävät kauniisti näkyviin.

silkkipaita ANNA AND FRANK, SECOND HAND
vyö FILIPPA K, SECOND HAND | housut CARLINA, SECOND HAND
polvisukat WOLFORD | kengät RIZZO

Mainokset

Terveisiä lampaantaljojen keskeltä

26.02.2017

Talouden toinen hurmuri, kissapoikani Dille, ei ole esiintynyt hetkeen blogissa.

Ei kuitenkaan syytä huoleen; Dillelle kuuluu oikein hyvää. Poika on oma pirteä itsensä, aina osallistumassa mamin touhuihin ja valmis riehumiseen ja hiiruleikkeihin. Viime aikoina on löytynyt muutamia uusia lempileluja; niistä voisi kertoa omassa postauksessaan.

Kissan elämään kuuluu olennaisena piirteenä kuitenkin myös nukkuminen. Arvostamme sitä molemmat.

Ostin joitakin vuosia sitten Ikeasta pari valkoista lampaantaljaa lattialle. Ajattelin, että Dille tykkää makoilla pehmeän ja lämpimän taljan päällä, mutta pyh – taljat eivät olisi voineet vähempää kiinnostaa poikaa makoilualustoina.

dille1

dille2

dille3

dille4

dille5

dille6

dille7

dille8

dille9

dille10

Kunnes jossain vaiheessa siirsin taljat sohvalle, ja johan alkoi lämmin lampaankarva kiinnostaa kissaakin. Johtuneeko siitä, että nyt taljoissa on tuttu haju, kun niiden päällä istutaan, mene ja tiedä.

Taljat saivat Dillen hyväksynnän.

Pyjamapuhetta

21.12.2016

Nukuin ennen aina alasti. Sitten muutin vanhaan puutaloon, jossa sängystä synnyinasussa nouseminen johti talvella jäätymiseen. Sen jälkeen muutin nykyiseen kotiini, vanhaan kerrostaloon, jonka makuuhuoneen tuuletusikkunasta veti jossain vaiheessa todella hyytävästi, koska osa ikkunan tiivisteistä uupui. Sittemmin sain ikkunan tiivistettyä ja vedon loppumaan, mutta siitäkin huolimatta kotonani on talvisin sen verran viileää, etten pysty nykyään enää kuvittelemaankaan nukkuvani talviaikaan vaatteitta.

Pari vuotta sitten liki 20 vuotta vanha flanellipyjamani veteli viimeisiään, ja etsin uutta lämmintä – sekä esteettiset kriteerini täyttävää – pyjamaa entisen riekaleen tilalle.

Verkkokaupoista ei löytynyt mieleisiä, mutta Berliinin reissulla MUJIssa tärppäsi. Vaaleanpuna-valkoinen ja vieläpä ruudullinen! Sataprosenttista, kaksinkertaista puuvillaa! Siis sanalla sanoen täydellinen! Kaupat oli nopeasti tehty, ja pyjama pääsi saman tien kovaan käyttöön, syksy kun oli.

vaaleanpunaruudullinen_kuosi

vaaleanpunaruudullinen_vuori

Mutta koska pyjama on yli puoli vuotta jokaöisessä käytössä, yhdellä uniasulla ei pärjää; pitäähän pyjamaa pestäkin. Ja koska ainokainen pyjamani oli jatkuvasti joko yllä tai pesussa, siinä alkoi näkyä huolestuttavan nopeasti kulumisen merkkejä. Halusin samanlaisen lempipyjaman rinnalle, mutta eipä niitä Mujissa seuraavalla visiitillä ollutkaan. Oli kuitenkin siniharmaa-valkoinen, jossa on kuosiin kudottuja pieniä pilkkuja. Ihana sekin, ja kahdella pyjamalla pärjää, vaikkakin vaaleanpunaruudullisessa ihanuudessa on hihassa palkeenkieli muistona Dillen kanssa leikityistä hiirileikeistä.

Loppukesällä sattui vielä SAMUJIn sample sale -tapahtumassa onnenkantamoinen: valko-siniraidallinen pyjama, jonka pökerryttävän ihanan tuntuista Italiassa kudottua pellava-silkkisekoitetta olin hypistellyt putiikissa aiemmin, mutta jättänyt sydän kirvellen taakseni yhtä pökerryttävän hinnan nähdessäni. Mutta en jättänyt enää sample-hinnalla. Kerrassaan täydellinen kesäpyjama!

samuji_kuosi_lahis

Kesä on kuitenkin nyt jo kaukana, ja suvisilkki odottaa lämpöisempiä ilmanaloja. Ja minä löysin loppuvuodesta toisen vaaleanpuna-valkoruudullisen Mujin pyjaman!

kuosit

siniset_kuosit_lahis

Näillä selviää tulevista talviöistä. Ja kesäisistäkin, jahka ne joskus saapuvat.

pyjamat_kaikki

sini-valkoraidallinen | SAMUJI vaaleanpuna-valkoruudullinen | MUJI siniharmaa-valkopilkullinen | MUJI

Tyttö vai poika?

17.12.2015

Minulla on toisinaan tapana laittaa joku vaateparsi roikkumaan vaatepuullaan makuuhuoneen seinällä olevaan lehtitelineeseen vain siksi, että se näyttää niin kauniilta tai siksi, että aion käyttää sitä lähipäivinä.

Kun olin silittänyt vaaleansinisen paitapuseron ja vein sen makuuhuoneeseen vaaleanpunaisen silkkipaidan viereen, alkoi naurattaa, niin tyttöjen ja poikien värisiä sävyjä vaatepuilla lepäsi sievässä sovussa vierekkäin.

tytto_vai_poika

Kuin tätä kaikkea alleviivatakseen silkkipaidassa on naiselliset rypytykset miehustassa, pienimuotoiset puhvihihat  ja suloisesti kankaalla päällystetyt napit – todella tyttömäinen tapaus siis ihanassa aavistuksen persikkaan taittavassa vaaleanpunaisessa sävyssään.

Vaaleansininen paitapusero taas on selkeästi ottanut vaikutteita miesten kauluspaidoista.

tytto_1kohta

poika_1kohta

Näistä kahdesta yksilöstä on tullut tämänhetkisiä lemppareita paitapuseroiden joukossa sen eniten käyttämäni mustan silkkipaidan ohella.

Mutta ihmettelen vieläkin, miten joku tyttö saattoi myydä minulle kesällä Hietsun kirpputorilla tuon vaaleanpunaisen ihanuuden, sillä se on tytön mukaan hänen mummonsa tekemä ja todella huolella ja taiten tehty onkin. No, toisaalta, paita sai luotani rakastavan ja käyttävän kodin, eli ehkä kaikki meni lopulta paremmin kuin hyvin.

vaaleanpunainen silkkipaita KÄSIN TEHTY, SECOND HAND
vaaleansininen paitapusero H&M

Kiinnostaa juuri nyt: Vihreän eri sävyt

20.03.2015

Vihreä on lempivärejäni mitä pukeutumiseen tulee. Metsänvihreä sopii minulle hyvin, mutta pidän myös oliivin- ja armeijanvihreästä. Ainoastaan limen- ja omenanvihreät sävyt eivät innosta.

Nappasin pari kuvaa vihreistä yksityiskohdista kotoa ja vaateparsista, jotka miellyttävät silmää tällä hetkellä erityisesti.

Frida marinan kirpparipuolelta löytyi parilla eurolla upean smaragdinvihreä silkkipaita, jossa on kauniita reikäompeleita ja brodeerauksia. Samaisella reissulla löytyi ESCADAn kreisi paljettineule, jonka vihreän sävy on täydellinen syvä metsänvihreä.

smaragdisilkki

paljettineule

sukkiset_housut_nojatuoli

ZARAn viimeisten alerippeiden rekiltä löysin pari viikkoa sitten vielä mahtavat oliivinvihreät villasekoitteiset housut. Tykkään kapeasta leikkauksesta ja tuosta ihanasta sävystä, joka korostuu kaunispintaisessa kankaassa. Asukuvaa housuista luvassa myöhemmin!

Viime kesänä Kööpenhaminasta löytyneet DEAR DENIERin tummanvihreät eläväpintaiset paksut sukkikset tekevästä mustaan nahkahameeseen perustuvasta asusta aivan eri näköisen kuin mustiin mattasukkiksiin sonnustautuneena. Lähikuvista voi myös tehdä havainnon, että keväinen kissankarvanirroituskausi on parhaillaan intensiivisimmillään päällä. Karvaa on joka paikassa – siis aivan joka paikassa – vaikka imuroisi joka päivä, argh.

hortensia

kirsikka

rahapuu

Pukeutumisen lempivärit eivät itselleni tarkoita aina samaa kuin sisustuksen lempivärit. Kotoa löytyy esimerkiksi vaaleanpunaisia asioita paljon enemmän kuin garderobistani. Vihreää tosin löytyy sekä niskasta että kotoa, esimerkiksi vanhasta 1950-luvun kotimaisesta nojatuolista (näitä on kaksi, ja ryhmään kuuluva sohva lisäksi hoidossa), joka on verhoiltu täydellisellä oliivinvihreällä huonekalusametilla. Nojatuoli vilahtaa tuolla ylemmässä kuvassa.

Lisää vehreyttä tuovat torin kukkakauppiaalta ostettu valkoinen hortensia sekä rahapuu ja nippu kirsikkapuun oksia, joiden nuput vihertävät lupaavasti. Myös kukkanuppuja on näkyvissä, ihanaa!

En olekaan aiemmin törmännyt itse kirsikanoksiin, vaikka blogeissa ne ovat ilahduttaneet jo pidempään. Ostan melkein kaikki kukkani ja yrttini torilta, eikä torimyyjien kukkatarjonta ole läheskään niin trendikäs kuin tietyissä kukkakaupoissa. Pioneja toki löytyy kesän lähestyessä torillakin, sesongin kukkia kun silloin ovat.

Vällyjen välissä

12.03.2015

Kuten kissat taitavat, Dillekin osaa nauttia päiväunista ja torkuista aina kun mahdollista. Tosin on heti täsmennettävä, että vaikka Dille nukkuu paljon, hän on myös tavallista aktiivisempi ja aina askareissa mukana, kun mami jotain touhuaa. Välillä myös riehutaan ja leikitään itsekseen, välillä pyydetään ihmiskavereita leikkiin mukaan.

Nämä kuvat ovat talvelta. Halusin ikuistaa nämä nokoset, sillä Dille harvemmin nukkuu peiton alla, varsinkaan näin puolittain. Talvisin hän saattaa mennä peiton alle tekemäänsä pesään, jonne ei veto yllä. Uniluolia varten jätän välillä peitteitä houkuttelevasti ruttuun, jotta poika pääsee kaivautumaan peiton alle unille.

dille1

dille2

dille3

Kevät on kuitenkin virallisesti alkanut meidän perheessämme. Sen tietää siitä, että Dille viihtyy entistä pidempiä aikoja parvekkeella pihan sirkuttavia lintuja ja muuta elämänmenoa seuraten. Mutta se on oman postauksensa aihe.

Tyyliblogi – miksi?

06.03.2015

Olen nyt pitänyt tyyliblogiani kuukautta vajaa viisi ja puoli vuotta. Blogin pitäminen lähti kiinnostuksesta kenkiin, vaatteisiin ja omaan tyyliini.

Olen kirjoittanut, piirtänyt ja valokuvannut koko ikäni, pitkään myös työkseni. Blogin aloittaminen ei siksi tuntunut vaikealta, varsinkin kun WordPressin blogipohja osoittautui yksinkertaiseksi tekniikkakammoisen humanistinkin käyttää. Enemmän ujostutti kertoa omasta bloggauksesta. Kesti ainakin pari kuukautta, että rohkenin linkittää oman blogini, kun kommentoin jotain seuraamaani blogia. Vielä kauemmin kesti, että kerroin avoimesti blogistani; aluksi siitä tiesi vain puolisoni, hiljalleen muutama ystäväkin.

Viisi ja puoli vuotta on aika pitkä aika yhden harrastuksen parissa, vaikka toki blogissa on ollut useampia kuukausienkin bloggaustaukoja. Koska kyseessä on ollut nimenomaan harrastus, en ole ottanut tauoista paineita. Tai olen ainakin yrittänyt olla ottamatta. On ollut kuitenkin miellyttävää huomata, että aina kun olen tehnyt paluun blogini pariin, on bloggaus tuntunut kivalta ja mielekkäältä.

Välillä kuitenkin huomaan myös miettiväni, onko tässä tyylibloggauksessa mitään järkeä. Otan tai otatan asukuvia, valokuvaan kirpputori- tai alennusmyyntilöytöjä, höpisen ajatuksiani vaatevalinnoistani tai viime aikojen erilaisista vaatekartoituksista ja -listoista. Kiinnostaako tämä oikeasti ketään – siis ketään muuta kuin minua?

Bloggaan toki nimenomaan omasta kiinnostuksestani, jota vieläkin tunnen kenkiä, vaatteita ja tyyliäni kohtaani, ja osana sitä haluan asukuvia ottaa ja niitä myös julkaista, edelleen. Tyyliblogin pitäminen ja etenkin asukuvien ottaminen ovat auttaneet itseäni suunnattoman paljon löytämään oman tyylini ja ne mittasuhteet ja linjat, jotka minulle sopivat. Henkilökohtaisesti koen myös saavani inspiraatiota muiden bloggaajien asukuvista – ja saan sitä enemmän kuin muotiaviisien editoriaaleista tai muotiviikkojen tyylitaitureiden asuista. Ymmärrän tosin, etteivät asukuvat tai tyylijorina kaikkia kiinnosta.

kartoitukset

asukuva

kirpparilöydöt

kotona

kissa

Koska niin harva jättää nykyään blogini kommenttilaatikkoon ajatuksiaan, arvostaisin, jos sinä lukija – juuri sinä – kertoisit, kiinnostavatko asukuvat tai tyylipohdinnat sinua? Tai mikä kiinnostaa – ovatko se kirppari- tai alennuslöydöt, kissani Dillen metkut, sisustusjutut (tämä kiinnostaisi itseäni aika paljon), Viiden parhaan listaukset tai syvällisemmät tyylipohdinnat? Tai joku muu!

Kiitos jos myös lyhyesti kerrot, kuka olet ja miksi blogiani seuraat!

Vuoden odotus

28.05.2014

Olen kirjoittanut parin viime vuoden aikana ehkä useampaankin otteeseen, mistä löytäisin uuden laukun – jonkun todella ihanan.

Laukkukokoelmani koostuu enimmäkseen käytettynä ostetuista veskoista, joiden vastapainoksi haluaisin jonkun hieman ylellisemmän mutta toki silti kestävän ja tyyliseni laukun. Ja tämän kaiken vielä kohtuuhinnalla, sillä tonni tai kaksi tonnia on nyt vaan minun näkökulmastani aivan liian paljon käsilaukusta. Voisin ehkä sijoittaa saman summan järjestelmäkameraan tai maantiepyörään (tai ehkä mieluiten vaikka Pariisin-matkaan), mutta käsilaukkuun – en. En kuitenkin kritisoi niitä, jotka omistavat tuhansien eurojen laukkuja. Jos itselläni olisi niin paljon irtorahaa, että parin tonnin ostosta varten ei tarvitsisi säästää, ehkä minullakin olisi yksi tai kaksi luksuslaukkua. Tällä hetkellä laukkuni maksimibudjetti on 250 euroa, joka sekin on sievoinen summa rahaa.

Vuosi sitten löysin yhden potentiaalisen yksilön Vanhalla järjestetyistä Fashion Stock Sale -tapahtumasta, mutta jätin tyhmyyttäni laukun sinne, koska päädyin toiseen laukkuun LUMI ACCESSORIESin osastolla. Ostamatta jäänyt laukku on kirvellyt siitä lähtien, aina kun on laukkuproblematiikkaa mielessäni pyöritellyt.

lumi1

Tänä vuonna lähdin Fashion Stock Salesiin melko pienin odotuksin, sillä kyseisessä tapahtumassa on tarjolla edellisten mallistojen loppuja ja muita varastolöytöjä, mikä tosin tarkoittaa myös murto-osaa normihinnoista. Valikoima siis vaihtelee joka kerta.

Perjantaina menin joka tapauksessa kyselemään ”laukkuni” perään, ja kävi ilmi, että kyseistä Irina-laukkua oli ollut myynnissä muutama kappale, mutta ne oli jo myyty; olin paikalla vasta iltakuuden jälkeen. Ystävällisesti minulle kuitenkin kerrottiin, että seuraavana päivänä samaa laukkua olisi tulossa kolme kappaletta – ja YKSI NIISTÄ OLISI JUURI SE VIININPUNAINEN YKSILÖ, jota olin kaiholla vuoden päivät ajatellut. Ääni ja kädet täristen kyselin, olisiko kyseistä laukkua mahdollista varata, kun olin sen vuosi sitten typeryyttäni jättänyt ostamatta. En uskonut, että olisi, kun kerran oli kyse varastomyyntitapahtumasta. Mutta oli se!

Lauantaina kipitin Vanhalle uudemman kerran ja lähdin sieltä ikionnellisena uuden laukun omistajana.

lumi4

lumi5

Sen jälkeen olen lähinnä toistellut ääneen, miten kaunis laukku on ja ottanut siitä kuvia yhä uudestaan. Ja käyttänyt laukkua joka päivä (asutkin näyttävät heti paremmilta).

Ehkäpä tämä parin vuoden laukkustressi alkaisi olla nyt lusittu?

Kukkia, kirjoja

10.05.2014

Kotonani on melkein aina leikkokukkia.

Aiemmin ostin niitä perjantaina viikonloppua sulostuttamaan, mutta nykyään käyn torilla kukkaostoksilla maanantaina tai tiistaina. Kukat tuntuvat entistä sykähdyttävämmiltä tylsänä arkipäivänä ja tuovat arjen keskelle vaivatonta ihanuuttaan. Ja kukilla jos millä on helppo sisustaa.

neilikat1

neilikat2

Neilikat ovat lempikukkiani, ja vaaleanpunainen lempivärini, mitä sisustukseen tulee. En tosin asu vaaleanpunaisessa prinsessakodissa, kaukana siitä.

nelikat4kirja

nelikat5kirja2

kirja1

Joulun alla ostin myös Alexa Chungin It-kirjan, kun se tuli kirjakaupassa vastaan. Viihdyttävä ja inspiroivakin kirja, joka ei ole sillä tavalla tyypillinen tyyliopus, että se neuvoisi, miten löydät tyylisi ja karsit vaatekaappisi. Chung kertoilee omista muotiheräämisistään ja kauneus- ja tukkavinkeistään, ja tuntuu, kun hän jutustelisi vieressä kertomassa oivalluksistaan. Polaroidkuvat ja luonnosmaiset piirrokset tukevat tuota välitöntä fiilistä. Ihana kirja!

Muotiaviiseista olen nyttemmin tykästynyt eniten ruotsalaiseen Style By -lehteen, joka on huippubloggari Elin Klingin ”oma” lehti. Style Byssa on minun makuuni inspiroivimmat editoriaalit ja tyylikkäimmät vieraat, jotka kertovat oman tyylinsä saloista. Tuon kevättyylinumeron jälkeen on ilmestynyt jo kaksi lehteä, joista viimeisintä vielä odotan kotiini saapuvaksi.

Kristallit ja vyöt

29.04.2014

Säilytin vöitäni aiemmin vaaleanpunaisessa rasiassa, jonka kyljessä luki jotain ranskaksi (en edelleenkään osaa kiukukseni ranskaa). Rasia elelee nykyään ystäväni Minnan, Paloni-verkkoputiikin emännän, kotona, ja minun vyöni eteisessä pyöreässä pahvirasiassa, jossa on ollut aiemmin lempihajuvettäni, CHLOÉn Chloéa.

Vöiden säilytykseen rasia passaa mainiosti, mutta aamulla kiireessä vyötä valitessa kannellinen rasia ei toimi, ei ainakaan minun kärsivällisyydelläni.

Niinpä siirsin eksän mummolta saadusta kristallisesta tarjoiluastiasta korut pienen kristallijalustan päälle, joka vuorostaan oli aiemmin kynttilän alusta, ja vyöt valtasivat korujen paikat. Kun vielä sain työpaikaltani vanhan korruptiomatkamuiston DDR-ajoilta, Berliini-kristallilautasen, mahtuvat kaikki eniten käytössä kuluvat vyöni nyt nätisti kiepillä kahteen kristalliastiaan.

vyot11

 

vyot2

Ne on niistä nopea napata lanteille tai vyötärölle, ja kristallit näyttävät rinnakkain kauniilta vanhaa puupintaa vasten. Makuuhuoneessa majaileva piironki on mummoni ja ukkoni vanha ja isäni entisöimä. Minä käytin sitä aikoinaan leikkimökissäni, ja kotoa muutettuani se on kulkenut mukanani kodista toiseen. Ja jatkaa edelleen tuleviinkin koteihin, sen verran siinä on muistoja ihmisistä ja elämästä ennen minua, omastakin. Kauniskin se on, mutta tunnearvo, se on tärkein.

Oivaltavat ideat erilaisten asioiden ja tavaroiden säilytykseen ovat aina tervetulleita. Jakakaa siis omanne, jos teillä niitä on!

vyot1

V Y Ö T   V A S E M M A L T A
COS vaaleanruskea ohut punosvyö
SECOND HAND musta nahkainen vyö messinkiyksityiskohdilla
SAMUJI ruskea kangaspunosvyö
MANGO kullanvärinen metalliketjuvyö
LEVI’S, SECOND HAND musta ohut nahkavyö metalliheloilla
SECOND HAND musta nahkainen metallisella lintusoljella


%d bloggers like this: