Kepeissä kengissä

27.02.2015

En tykkää nykyään talvesta yhtään, syksystä ja keväästä sen sijaan yhä enemmän ja enemmän. Onnekseni kulunut talvi on ollut ainakin tähän asti eteläisessä Suomessa vähäluminen ja varsin leuto. Nyt kun osa kaduista on jo laastu hiekoitussepelistä, fiilis on ollut kovin keväinen.

Ja se fiilis sai minut iskemään viime viikonloppuna jalkaani nauhakengät – helmikuussa! Siis helmikuussa. Ihanaa! Toivottavasti lunta ei enää isommin satelisi, niin oli keveää tepastella pikkukengissä. Nämäkin löytyivät Frida marinasta, kirpparipuolelta, viime kesän alussa. GABORin spittarimaiset broguet istuvat jalkaan ja mielestäni myös tyyliini aivan järjettömän hyvin. Käytin näitä paljon viime syksynä mustien pillien kanssa.

kengat1

kengat2

Nyt halusin jalkaani väljiä miestenhousuja mukailevat vanhat ZARAn villasekoitehousut, jotka esiintyivät itse asiassa ihkaensimmäisessä asukuvassani syksyllä 2009.

Tykkään näistä housuista edelleen, ne näyttävät kivalta herrainkenkien tai sirojen korkojen sekä slimmien yläosien, etenkin raitojen, kanssa. Nyt kuitenkin paritin ne silkkipaidan kanssa, ja hyvältä näytti, mielestäni. Kuvissa tosin näytän jotenkin tasapaksulta ja suoraan sanottuna paksulta, kiitos kuvakulman.

asu_takitta1

Vyötäröllä on yksi lempivöistäni, ja ai että konjakinruskea nahka ja haaleanvaaleanpunainen silkki näyttävät hyvältä yhdessä!

Tosin tuota hentoista sävyä on vaikea kameralla vangita; se näyttää helposti luonnonvalkoiselta. Väri näyttää ihanalta myös grafiitinharmaan seurassa.

asu1_takin_kanssa

Ulkona niskaani pääsi myös vuosia ilahduttanut lempirotsi, FILIPPA K:n prätkärotsin malliin leikattu lyhyt villakangastakki.

Hankin tämän takin muistaakseni loppuvuodesta 2008 tai 2009, ja siitä lähtien se on ollut eniten käyttämäni talvitakki. Ryhdikkäät olkalinjat ja laadukas villakangas viehättävät vuodesta toiseen.

huivi_hattu1

Huivi sen sijaan on uusi. Olen etsinyt kuluneen talven ajan ruudullista huivia, ja viime perjantaina se sitten löytyi Galleria Esplanadin Zion liikkeestä, 40 prosentin alennuksella. Tanskalaisen BECKSÖNDERGAARDin huivi on sataprosenttista ohutta villaa – rakastuin välittömästi niin pehmoiseen materiaaliin kuin kauniiseen mariininsiniseen sävyyn, jota on terästetty kirkkaanpunaisella.

Viikonlopun pikapyrähdyksellä pikkukengillä pärjäsi hyvin. Toivottavasti kohta pääsisi käyttämään nahkatakkia…

STOCKH LM hattu | BECKSÖNDERGAARD huivi | H&M hansikkaat SECOND HAND laukku | H&M silkkipaita | SECOND HAND vyö
ZARA housut | GINA TRICOT polvisukat
GABOR, SECOND HAND kengät

Projekti Parempia kenkiä

25.02.2015

Joskus kolme vuotta sitten päätiin hiljaa pienessä päässäni aloittaa projektin Parempia kenkiä.

Idea projektista sai alkunsa siitä, kun olin ostanut alennuksesta laadukkaat ja hintavat kengät, ja kun olin aikani käyttänyt niitä, tajusin, etten halua laittaa enää yhtään senttiä kenkiin, jotka eivät ole mukavat jalassa. Kenkäfriikkinä olen vuosien varrella ostanut kauniita kenkiä, mutta valitettavasti kaikki niistä eivät ole olleet minun jalkaani miellyttäviä. Materiaalitietoinen olen kuitenkin ollut parikymppisestä asti, eli keinomateriaalia ei kengistäni löydy.

kengat_kaikki2vaaka

Tämän päätöksen tehtyäni päätin luopua kaikista kengistä, joita en käytä ja jotka eivät ole minun tassuuni hyvät, ja lukuisa pari kenkiä onkin sittemmin saanut uuden kodin.

Samalla annoin itselleni luvan hankkia myös uusia kenkiä, jos tiedän, että ne ovat laadukkaat ja malliltaan ja tyyliltään sellaiset, joita käytän pidempään kuin vain yhden sesongin. Tämä on luonnollisesti johtanut jonkun verran kenkäkokoelmani klassistumiseen, mutta toisaalta myös siihen, että omistan yhä enemmän kenkiä, jotka ovat minun tyylini mukaisia. Ja näinhän pitäisi olla aina.

kengat_kaikki2pysty

Kuvissa on viime vuonna hankkimiani kenkiä. 15 kenkäparista kuudet ovat second handia ja seitsemän ostettu alennusmyynneistä. Vain kahdet olen ostanut normaalihintaisena.

Toiset niistä ovat HÖGLin mustat teräväkärkiset mokkaballerinat, jollaisia olin metsästänyt pitkään. Ne ovat osoittautuneet jokaisen euronsa arvoisiksi, sillä ne ovat yhdet eniten viime vuonna käyttämistäni kengistä, ja odotan jo malttamattomana, että kelit lämpenisivät, jotta saisin ne taas tassuihini. Toiset normaalihintaiset ovat NILSON SHOESin leopardikuosiet tossut, jollaisia myös olin etsiskellyt tovin. Tossut ovat poninkarvaa ja mustaa nahkaa, ja myös mitä mukavimmat tasatöppöset. Näitäkin on kulutettu kiitettävästi, muun muassa Ruisrockissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

leot_nilson

Kuvissa vilahtavat myös viime kesänä Oulusta alennusmyynneistä löytyneet TED BAKERin nudet avokkaat ja TIGER OF SWEDENin mustat sandaalit. Nudeja avokkaita olin etsinyt vuosikausia, ja ne pääsivätkin jalkaani sen jälkeen usein, sillä nudet avokkaat sopivat käytännössä kaikkiin asuihin.

tedbakerit_tigerin_sandaalit

Toiset leoparditöppöset ovat TERHI PÖLKIn ja löytyivät vime toukokuussa Fashion Stock Salesta Vanhalta. Nahkaiset leoparditennarit ovat ihan huiput ja ansaitsevat oman postauksensa myöhemmin. ACNE STUDIOSin hunajanruskeat Alma-nilkkurit löytyivät puoleen hintaan kesällä Göteborgista, valkoisella korolla varustetut Tiger of Swedenin nilkkurit nettikaupan alesta, MINNA PARIKAn musta-valkoiset kissankorvaballerinat Parikan oman putiikin alennusmyynneistä ja SAMUJIn mustat tolppakorkoiset avokkaat Samujin Sample Salesta.

Muut kuvissa olevat kengät ovat second hand -löytöjä: kastanjanruskeat buutsit, kirkkaanpunaiset kotimaiset talvimokkasaappaat, valkoiset pyöreäkärkiset avokkaat, lehmuksenvihreät teräväkärkiset avokkaat, mustat spittaribroguet, mustat puukenkäpohjaiset nilkkurit. Vihreät avokkaat löytyivät Hoochie Mama Janesta, muut second hand -ihanuudet Frida marinasta, melkein kaikki sen kirpparipuolelta.

terhipolkin_leot_dieselbuutsti

valkoiset_solenat_punaiset_mokkasaappaat

acnen_almat_parikan_ballerinat

gaborin_spittarit

Kuvat on otettu alkusyksystä, jonka jälkeen kotiutin viime vuoden puolella vielä muutamat kengät.

Kiteytetysti sanottuna projekti Parempia kenkiä tarkoittaa, että haluan omistaa pelkästään kauniita ja mukavia kenkiä, jotka ovat myös niin laadukkaita, että ne kestävät vuosia käytössä.

Tämä on tie, joka tuntuu omalta. Vähemmän kenkiä, mutta entistäkin parempia ja kauniimpia.

kengat_kaikki1
Y L H Ä Ä L T Ä   V A S E M M A L T A
y l i n   r i v i
ACNE Alma | MINNA PARIKKA Pointer | TIGER OF SWEDEN
SECOND HAND | SOLENA, second hand
k e s k i r i v i
GABOR, second hand | TERHI PÖLKKI | DIESEL, second hand
HÖGL | PAN COM, second hand
a l i n   r i v i
NILSON SHOES | VIALIS, second hand | SAMUJI | TED BAKER TIGER OF SWEDEN

Mutta miten paljon kenkiä on tarpeeksi? Tai kuinka monta takkia ihminen tarvitsee? Siitä enemmän lähiaikoina.

Uusia kiinnostavia blogeja

23.02.2015

Seuraan päivittäin joukkoa blogeja, mutta ne ovat yleensä niitä samoja, jotka ovat olleet lukulistallani jo vuosia. Silloin tällöin tulee onneksi aina uusia kivoja blogeja vastaan, ja nyt sain päivitettyä ne myös tuonne oikealta löytyvään blogilistaan.

Tyylikkäiden tyyppien asukuvat kiinnostavat edelleen, mutta lukuisten blogiyhteistöiden myötä saatujen kostyymien, kodinkoneiden saati muun kaman esittely ei jaksa innostaa. Siksi ilahdunkin joka kerta, kun löydän blogin, jonka kirjoittajalla on jotain sanottavaa, vaikkapa tyylistä. Tällaisia blogeja ovat muun muassa lontoolaisen muotitoimittajan Dana Cristina Strautin tämän hetken muoti-ilmiöihin ja laajemminkin tyyliin pureutuva Fashion Tag, Hyvän mielen vaatekaappi -kirjastakin tunnetun Rinnan Pitsikirja tai Palava rakkaus, pikkusydän, jonka Tiia kirjoittaa kirpputorilöydöistä, kissoista ja maalla asumisesta.

ruusut

Inspiroivia blogeja löytyy myös tyyliskenen ulkopuolelta: She’s not anyone -musiikkiblogin Miia kirjoittaa brittipopista ja toisinaan myös siihen liittyvästä tyylistä kuten parkatakeista ja tennareista, Kun omaa ei ole -ratsastusblogin Erika valmentaa hevosia ja hyppää estekisoissa (ja nyt kuvioihin on tulossa myös oma hevonen Aapo!) ja Villa Beatan Jaana remontoi kaunista vanhaa taloaan ja kohentaa sen pihaa.

Oletteko te löytäneet joitain uusia, kiinnostavia blogeja?

Vaatekirjanpitoa

21.02.2015

Tykkään tehdä taulukoita, koota tilastoja ja kirjoittaa listoja. Ne auttavat minua hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia, pitävät minut kartalla. Olen esimerkiksi taulukoinut kaikki omistaman cd- ja vinyylilevyni niin levyn värin kuin aakkosjärjestyksen mukaan. Lisäksi olen pitänyt Excelissä kirjaa kaikista menoistani – siis aivan kaikista – hyvin yksityiskohtaisesti jo yli kymmenen vuoden ajan.

Moista tapaa kuluttaa vapaa-aikaansa on kummasteltu kerran jos toisenkin, mutta vastaan aina, että arkistointi on mielenkiintoista, ja esimerkiksi menojeni taulukointi auttaa minua hahmottamaan, mihin rahani menevät. Pystyn kertomaan sentilleen, paljonko käytin esimerkiksi vaatteisiin ja kenkiin tai ruokaan viime tammikuussa tai viime syyskuussa. Kirjanpitoni avulla olen pystynyt myös tekemään tarvittaessa korjausliikkeitä, eli säästämään vaikkapa juuri vaatteiden hankinnasta.

neulepino

Viime kesän lopulla päätin ryhtyä pitämään myös yksityiskohtaista taulukkoa kaikista tekemistäni vaate-, kenkä- ja asusteostoksistani, sillä olin pannut jo pidemmän aikaa merkille, että ostan nykyään vähemmän vaatteita kuin vaikkapa blogin perustamisen aikoihin viisi vuotta sitten. Kuten sanottua, pystyn sanomaan kuukausittaiset summat kostyymeihin kuluneista euroista viimeisen kymmenen vuoden ajalta (myös kuitit löytyvät), mutta en ollut aiemmin eritellyt hankkimieni vaateparsien tai asusteiden määrää.

Sen jälkeen kartoitin myös Exceliin kaikki omistamani vaatteet, kengät ja asusteet. Siihen ei loppujen lopuksi kulunut paljon aikaa, ja nyt päivitän taulukkoja sitä mukaa, jos hankin jotain uutta tai luovun jostain vanhasta.

vaatekollaasi

Vaateinventaarion tekeminen on hyvin havainnollistavaa: omistan hämmentävän monta mekkoa, ja olenkin miettinyt, pitäisikö niiden määrää vähentää. Samasta syystä se voi olla myös ahdistavaa, kun omistamansa vaate- ja kenkämäärän näkee silmiensä edessä pitkänä listana. Toisaalta uskon, että tämä tulee myös johtamaan vähiten käyttämieni kostyymien ripeämpään liikkumiseen luotani, ja näin on jo tapahtunutkin.

Ja koska todellakin tykkään laatia listoja, vaateomaisuuteni kartoittaminen on johtanut myös potentiaalisten project 333 -listojen tekemiseen. Courtney Carverin lanseeraamassa Project 333:ssahan käyttöön karsitaan vain 33 vaatepartta kolmeksi kuukaudeksi vuodenaikojen mukaan. En usko, että lähden tätä projektia toteuttamaan omassa elämässäni, vaikka olenkin huomannut toteuttaneeni sitä jossain määrin jo pidemmän aikaa huomaamattani. Listojen rakentelu on kivaa, ja taidan siksi julkaista täälläkin omia potentiaalisia project 333 -listojani eri vuodenajoille.

Minua viehättää myös ajatus omistaa viisi täydellistä neuletta, viisi täydellistä teepaitaa ja niin edelleen. Tulen siis jatkossa esittelemään blogissa myös top viisi -listoja omista lempparivaatteistani kenkiä ja asusteita unohtamatta.

Jää hyvästi, farkut

20.02.2015

Jokainen, joka käyttää vähänkään säännöllisemmin farkkuja, tietää sen ärsytyksen, surunkin, tunteen, kun lempifarkut ratkeavat päälle.

Näin kävi jälleen, viimeksi pari viikkoa sitten, kun aamulla kyykistyin nostamaan jotain keittiön lattialta. Kuului ruts eli näkemiin. Yleensä farkkuni hajoavat haaroista, ellen ole onnistunut kaatumaan ja puhkomaan siten farkkujen polvia. Polvissa olevien reikien kanssa pystyy kuitenkin vielä elämään, mutta kun farkkujen kangas sanoo haaroissa sopimuksen irti, päivät ovat vähissä. Kuluu ehkä pari viikkoa, kyykistyy taas, ja sitten reikä on jo niin suuri, ettei farkkuja voi julkisesti enää käyttää. Niistä tulee sortsit, ellei niistä keksi askarrellapaskarrella jotain aivan muuta.

reika1

reika2

Nykyfarkuissa, etenkin pillimalleissa, joissa haetaan maksimaalista istuvuutta ja joustoa, käytetty farkkukangas on varsin ohutta ja mukana on myös elastaania. Se tietenkin tarkoittaa sitä, että farkut kuluvat entistä nopeammin puhki. Teinivuoteni 1990-luvun alussa LEVI’Sin viisnollaykkösissä viettäneenä muistan vielä, että farkkuja ei saanut alle vuodessa puhki, vaikka niitä käyttikin joka päivä, sen verran paksua sataprosenttisesta puuvillasta valmistettu farkkukangas oli. Nämä CROCKERin Pow 2nd skin -farkut  päätyivät aktiivisempaan käyttööni eli käytännössä ylleni liki päivittäin viime kesän korvalla ja toden teolla loppuvuodesta,  eli pari kuukautta siihen meni, ja nyt farkut ovat historiaa. Saman kohtalon kokivat myös näiden edeltäjät, Pow 2nd skin -mallia nekin.

Pitänee ostaa seuraavat mustat farkut jostain enemmän farkummasta kankaasta, esimerkiksi TIGER OF SWEDENin matalavyötäröiset Slender-farkut. Niiden kangas on crockereita paksumpaa, ja vaikka niissäkin on kaksi prosenttia elastaania ja olen käyttänyt niitä monin verroin enemmän kuin näitä hajonneita yksilöitä, ne eivät ole vieläkään hiutuneet puhki, kovasta käytöstä huolimatta.

vyo1

vyo2

Kuvissa myös uusin vyölöytöni, jonka tein tyypilliseen tapaan Frida marinan kirpparipuolelta parilla eurolla. Vyö on mahtavan paksua, käytössä pehmentynyttä nahkaa, ja nuo metallikoristeet painavat todella paljon, mutta sehän ei lanteilla levätessä haittaa lainkaan.

Tämän talven käytetyimmät asusteet

19.02.2015

Asukuvat jäivät ottamatta vuoden pimeimmiltä kuukausilta, vaikka monta kertaa niskassa oli kokonaisuus, joka oli mielestäni kiva ja josta olisi ollut sana jos toinenkin kerrottavana. Nyt valoa on taas päivä päivältä enemmän, joten toivon asukuvienkin määrän lisääntyvän. Tässä kuitenkin muutama otos asusteista, joihin olen sonnustautunut viime syksystä lähtien liki päivittäin.

1| STOCKH LMin tummansininen huopahattu löytyi toissavuoden lopulta Tukholmasta MQ:sta ja on siitä asti ollut kesää lukuun ottamatta päässäni aina, kun nenäni ulkoilmaan pistän. Huopainen rento fedora paitsi sopii tyyliini ja naamaani hyvin, on myös käytännöllinen: sateella tai rännän vihmoessa alas taivaalta hiukset pysyvät kuivina, vaikka mukana ei olisikaan sateenvarjoa. Pakkasella tai hyytävässä viimassa se luonnollisesti pitää kupolin lämpimänä.

Kesällä huopahattu on tietenkin liian kuuma. Olen etsiskellyt jo yli vuoden kesäversiota tästä hatusta, ja luulen, että löysin sen viime viikonloppuna. Vielä pitäisi muistaa kotiuttaa se, ennen kuin se myydään loppuun.

hattu1

hattu2

2| Ranskalainen villahuivi löytyi syksyllä luottoputiikistani Frida marinasta ja sen kirpparipuolelta. Huivissa ei ole merkkiä, mutta näppituntuma kertoi sen olevan villaa, ja lapusta löytyi vahvistus: sataprosenttista villaa, valmistettu Ranskassa.

En pidä valtavan pitkistä tai suurista huiveista, joita kiedotaan kaulaan metritolkulla, sillä tunnen pienikokoisena tyyppinä hukkuvan niin massiivisen huivin taakse. Neliömäinen, vajaan metrin sivultaan pituinen huivi taas on juuri passelin kokoinen minulle. Kun sen taittaa kolmioksi, sen saa silti solmittua kiinni – tai jättää maun mukaan boheemisti solmimatta. Musta huivi, jossa on murrettuja hunajanruskean, viininpunaisen, havunvihreän ja harmaan sävyjä, sisältää kaikki pukeutumiseen liittyvät lempivärini ja sopii melkein kaikkien talvitakkieni kaveriksi.

huivi11

huivi1

3| MIMAn viininpunaiset nahkasaappaat löytyivät myös Frida marinasta viime syksynä. Rakastan näissä italialaisissa saappaissa kaikkea: ihanaa väriä, laadukasta nahkaa, täydellisen mukavaa lestiä ja tietenkin kaunista, kapoista mallia.

Saappaat näyttävät törkeän hyvältä mustien pillien parina mutta myös sortseihin tai hameeseen paritettuna. Olen saanut jopa yhdeltä Suomen tunnetuimmista stylisteistä, Minttu Vesalalta, kehuja saappaistani! Ei ihme, että leijuin sen jälkeen koko päivän…

saappaat1

Nämä kolme asustetta ovat olleet osana asuani viime syksystä lähtien joka päivä, parhaimpina kaikki kolme yhtä aikaa. Tänäänkin.

kaikki

STOCKH LM hattu | SECOND HAND huivi
MIMA, SECOND HAND kengät

Tyylihuomioita kevättalvelta 2015, osa 1

18.02.2015

1| Raitapaidat enteilevät kevättä. Raidat olivat sydäntalven paitsiossa, mutta kevättalveen ne jo kuuluvat.

raidat

2| Eniten käyttämäni laukku löytyi pari vuotta sitten Kallion puistokirpparilta. Käytän välillä muitakin laukkuja, mutta palaan tähän kaksi euroa maksaneeseen lempilaukkuuni aina uudelleen.

laukku1

3| Kynsien ainoa oikea väri on klassisen kirkkaanpunainen. Pimeimpään vuodenaikaan lakkasin kynteni viininpunaisella, mutta en enää. Mieleisin sävy löytyy tällä hetkellä ESSIEltä.

kynnet

4| Sininen farkku tuntuu raikkaalta. Kuljin koko syksyn ja pimeimmän talven mustissa pilleissä, mutta nyt siniset farkut ovat alkaneet taas houkuttaa.

farkut

5| Nahka näyttää parhaalta, kun se on käytössä patinoitunut ja jopa tummunut. H&M:n hunajanruskeista nahkahansikkaista tuli lempiparini, kun niiden pintaan oli kertynyt hieman patinaa. Toki olen suojannut ne nahkarasvalla.

hansikkaat

 

Ei veny eikä pauku

17.02.2015

Melko täsmälleen kaksi ja puoli vuotta sitten menin farkkuliikkeeseen ja kysyin farkkuja, joissa ei olisi lainkaan elastaania.

Sellaisia ei löytynyt. Jopa miesten farkuissa on nykyään elastaania paremman istuvuuden takia, avulias myyjä kertoi. Ja onhan se ymmärrettävää, jos haluaa pillifarkut, jotka istuvat just eikä melkein, ja sellaisiahan suomalaiset ovat jo useamman vuoden halunneet, minä mukaan lukien.

Poistuin liikkeestä kahden farkkuparin kanssa, joissa molemmissa oli pari prosenttia elastaania, mutta siitä asti olen metsästänyt elastaanittomia farkkuja. Siis oikeita farkkuja. Sellaisiahan farkut ovat – tai ainakin olivat. En tiedä tarkalleen, milloin elastaanin voittokulku syrjäytti sataprosenttisen puuvillan farkuissa; ehkä se alkoi juuri tuon pillifarkkubuumin myötä.

Niinpä ilahduinkin, kun poikkesin joulun alla pitkästä aikaa Monkiin. Lyhyt tyyppi kun olen, silmäni iskeytyivät liikkeessä oitis varsin lyhytpunttisilta näyttäviin farkkuihin, jotka osoittautuivat Ikmo-poikaystäväfarkuiksi lyhennetyillä lahkeilla. Ei ollut yllätys, että kun näiden farkkujen lahkeiden on tarkoitus jäädä reippaasti nilkan yläpuolelle, minulle ne olivat ensimmäiset farkut vuosiin, joiden lahkeita ei tarvitse lyhentää. Sataprosenttisen puuvillan lisäksi muita viehättäviä yksityiskohtia ovat sepaluksen napit; edelliset nappifarkkuni taisivat olla yläasteaikaiset viisnollaykköset, ja siitä on, köh, yli 20 vuotta aikaa.

asu_takitta111

Vaaleanharmaat tai luonnonvalkoiset yläosat sopivat mielestäni farkunsiniseen täydellisesti, ja lopputuloksesta tuli WHYREDin vanhan lempineuleen ja vuosien saatossa patinoituneen konjakinruskean nahkavyön kanssa raikas. Ainakin itse olen kaivannut sitä näin uuden vuoden edessä, niin tyylissäni kuin yleisemminkin elämässäni. (Kuvat tosin näyttävät kaikkea muuta kuin raikkaalta, kiitos kuvaustilanteen vähäisen valon.)

UNDERGROUNDin creepersit esiintyvät blogissa ensimmäistä kertaa, vaikka löysin ne jo puolitoista vuotta sitten Beamin kesäalennusmyynneistä. Näitähän olin etsinyt jo pidempään. Ihanat ja mukavat kengät, jotka sopivat sekä mustien että sinisten farkkujen seuraksi, ehkä hameidenkin kanssa; en ole vielä kokeillut.

Ikmo on malliltaan reidestä aavistuksen väljä, ja kun lahje kapenee maltillisesti nilkkaa kohden, tykkään kääräistä nilkat näkyviin.

kengat1

kengat2

kengat3

kengat4

Myöskään lempitalvitakkini ei ole esiintynyt blogissa, vaikka se on sulostuttanut elämääni syksystä 2012 lähtien. SAMUJIn havunvihreässä villakangastakissa on kaikki oikein: väri, tekstuuri, mittasuhteet… Ja päässä tietenkin lempihattu, niin kuin aina.

asu_takin_kanssa

hattu1

STOCKH LM hattu |  SAMUJI takki | WHYRED neule
SECOND HAND vyö | MONKI Ikmo Cropped Boyfriend farkut UNDERGROUND kengät

Ei mitään uutta aleauringon alla

13.02.2015

Kun alennusmyynnit alkavat, huomaan toistavani samaa vanhaa kaavaa: tsekkaan, löytyykö jotain pidempään haaveilemaani juttua aleprosentilla varustettuna. Toinen toistuva piirre alehankinnoissani on, että ostan alennettuun hintaan aina kenkiä tai neuleita, silkkiä tai nahkaa.

Vuodenvaihteen alennusmyynneistä ei tällä kertaa tosin tarttunut mukaan yhtäkään kenkäparia, mutta neulekokoelmani karttui senkin edestä kolmella kaunottarella, kaikki vieläpä samasta kaupasta eli Sokokselta.

 

pino1

Sokoksella myydään nykyään useampaakin lemppariruotsimuotimerkkiäni, kuten TIGER OF SWEDENiä ja FILIPPA K:ta, ja niiden joukosta tein myös alennuslöytöni.

Tiger of Swedenin mustavalkoinen merinovillaneule täyttää ruudullisten vaatteiden vajettani, jota olen jo pidempäään yrittänyt paikata.

tigerofsweden1

tigerofsweden1kohta1

Filippa K:lta sovitin useampaakin neuletta, mutta tämä napakkaa puuvillan ja merinovillan sekoitettava oleva V-aukkoinen neule näytti ylläni kuin olisin käyttänyt sitä aina, joten valinta ei lopulta ollut vaikea. Neule onkin ollut ahkerassa käytössä siitä lähtien.

filippak1

filippak1kohta1

Klassisen harmaan merinovillaneuleen tehtävään löysin onnekseni J. LINDEBERGin merinovillaneuleen, sillä edellinen harmaa neuleeni COSilta on mennyt pilalle. Erinomainen löytö siis!

jlindeberg1

jlindeberg1kohta1

Joku voisi nyt paheksuvasti todeta, tarvitsenko todella näin monta uutta neuletta, mihin voin puolestani vastata: Tarvitsen. Käytän neuleita syksystä kevääseen eli yli puolen vuoden ajan päivittäin, ja jos omistaisin vain pari neuletta, ne olisivat tällä käyttötahdilla nopeasti kuluneet puhki. Neuleet ovat todella olennainen osa tyyliäni, tärkein yläosani. Sitä paitsi pari vähäiselle käytölle jäänyttä neuletta on jo kirpparipinossa, ja sinne tuntuu olevan tunkua enemmänkin.

Aleprosentit olivat siis Sokoksella tänä vuonna kohdillaan, enkä voisi olla iloisempi tekemistäni alelöydöistä. Tiger of Swedenin ja Filippa K:n neuleet lähtivät nimittäin kotiin 40 prosenttia ovh:ta huokeammalla ja J. Lindebergin neule puoleen hintaan. Kannattaa siis pitää silmänsä Sokoksella auki, kun etsii laadukkaita neuleita!

pino11

mustavalkoruudullinen neule TIGER OF SWEDEN
vaaleanharmaa neule J. LINDEBERG
musta-tummanharmaa neule FILIPPA K

PS. Vaatteiden kokolappuja ei kannata tuijottaa orjallisesti. Esimerkiksi näistä neuleista Tiger of Swedenin ja Filippa K:n yksilöt ovat kokoa S ja J. Lindebergin kokoa L. Sovittamalla selviää parhaiten!

Etsin vuoden kunnes löydän sun

12.02.2015

Näin viime talvena jossain internetin syövereissä kauniin armeijanvihreän villakangastakin, jossa oli mustat hihat. Takki oli malliltaan hieman ylisuuri mutta kuitenkin ryhdikäs. Kävi ilmi, että takki oli MANGOn, mutta eihän sitä enää kaupoista löytynyt. Tietenkään. Aloitin ankaran metsästyksen verkossa. Googletin, etsin, kaivelin. Yhden vaivaisen löydön tein, Tallinnasta, mutta sekin takki oli jo löytänyt uuden omistajan. Aina silloin tällöin pistin verkot uudelleen vesille, takkia löytämättä.

Kunnes tämän viikon tiistaina Frida marinan kirpparipuolen tarjontaa tutkiessani silmäni iskeytyivät johonkin kauniiseen armeijanvihreään villakankaaseen. Tajusin heti, että tässä se takki nyt oli, ja kädet täristen rotsia rekistä ottaessani rukoilin, että se olisi oikeaa kokoa. Ja se oli! Oi mitä onnea! Sovitin takkia, ja se oli niskassani juuri niin ihana kuin olin kuvitellutkin sen olevan.

Takkia ei ole käytetty ilmeisesti juuri lainkaan, sillä se on täysin uudenveroisessa kunnossa. Jos ylisuuri malli voi istua päälle hyvin, tämä takki tekee sen. Hartiat istuvat juuri niin napakasti kuin pitääkin ja mittasuhteet ovat täydelliset helman pituutta myöten.

Ja vanhat rakkaat vaatteeni ja asusteeni sopivat sen seuraan saumattomasti: lempihuopahattu, joka on päässäni aina, kun poistun kotoa, raitaneuleet, pillifarkut, kirpparilaukku, maailman parhaat saappaat.

Taisi olla jo aika sen löytää tie luokseni.

asu1

asu2
Kiitos kuvista, Irja!

STOCKH LM hattu | SECOND HAND huivi
MANGO, SECOND HAND takki | H&M hansikkaat | FILIPPA K neule SECOND HAND vyö | CROCKER Pow 2nd skin farkut
MIMA, SECOND HAND kengät | SECOND HAND laukku


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: