Saint Laurentin jalanjäljissä

16.04.2015

Kävin maaliskuun viimeisenä sunnuntaina katsomassa Maximissa Bertrand Bonellon ohjaaman elokuvan Saint Laurent, joka oli osa Season Film Festivalia. Leffa oli ehdottomasti nähtävä, niin merkittävä vaatesuunnittelija Yves Saint Laurent itselleni on, nykyään itse asiassa tärkein.

Niinpä päätin kunnioittaa muotigurun muistoa ja hänestä tehtyä hienoa elokuvaa pukeutumalla katselukokemusta varten herran parhaimpaan vuosikymmeneen, 1970-lukuun.

Vielä muutamia viikkoja sitten alleviivasin, että en halua näyttää 1970-luvun muinaisjäänteeltä tai sinne alati halajavalta ikihipiltä. Ei siis seitkytluvun aarteita samaan asuun bootleg-farkkujen tai varsinkaan vielä leveämpien liehulahkeiden seuraksi, ajattelin.

Ja nyt yhdistelen niitä jo iloisesti. Aitoja 1970-luvun kostyymejä ja enemmän tai vähemmän samalle vuosikymmenelle viittavia uusia vaateparsia. Hyvältä näyttää, ei voi mitään!

asu1

asu2

Kuten tämä Frida marinan kirpparipuolelta joskus vuosi sitten bongaamani muhkeakauluksisen mokkarotsi – kastanjanruskeaa mokkaa; yksi tämän kevään 1970-lukuteeman tärkeimpiä materiaaleja ja värejä – jonka yhdistin lempihuopahattuuni (joka sekin on hyvinkin paljon seitkytluvun tyylinen), mustiin, maltillisiin bootlegeihin ja valkokorollisiin mustiin nilkkureihin. Nämä tuoreemmat osaset tekevät leimallisesti seitkytlukulaisesta takista ja samalla koko asusta jotenkin modernimman, päivitetymmän.

Pahoin vain pelkään, että seitkytlukuhulluuteni tästä vain pahenee…

Ja ai että rakastankaan, miten hyvin hiusteni sävy rimmaa tämän mokkaihanuuden kanssa!

hiukset1

STOCKH LM hattu | SECOND HAND takki | H&M hansikkaat
LISA LEE, SECOND HAND silkkipaita | CROCKER Pep! Boot farkut
TIGER OF SWEDEN kengät | SECOND HAND laukku

Melkein kuin uudet kengät

15.04.2015

Olen käyttänyt viime päivinä kolmea kenkäparia, joista kahdet ostin jo viime kesän alennusmyynneistä ja kolmannet joulukuun alussa. Otin kuitenkin kaikki parit käyttöön vasta nyt, ja tuntuu kuin olisin ostanut juuri uudet kengät – koska uudethan ne ovat, käyttämättömät, vaikka ostohetket ovatkin kuukausien takana.

Mitä luultavimmin moni ajattelee, ettei moisessa ole mitään järkeä. Miksi ostaa jotkut kengät tai vaateparsi, jos sitä ei ota heti käyttöön? Jostain syystä minulle tapahtuu näin aina välillä.

TIGER OF SWEDENin valkokorolliset nilkkurit ja ACNE STUDIOSin hunajanruskeat Alma-nilkkurit ostin keskellä kuumimpia helteitä, ja hankinkin ne tulevaa syksyä ja talvea varten. Syystä taikka toisesta molemmat kengät jäivät kuitenkin syksyllä käyttämättä, vaikka välillä niitä jalkaani sovittelinkin. Tiger of Swedenin nilkkurit olisi pitänyt myös käyttää suutarilla kumisten puolipohjien laittoa varten, enkä saanut sitäkään aikaiseksi. Sama juttu RACHEL ZOEn mustissa poninkarva-nilkkureissa; nahkapohjaisilla kengillä ei tehnyt mieli mennä luistelemaan lumisille kaduille.

tigerofswedenit

acnet

rachelzoet

Joten nyt, kun lumesta ja liukkaudesta on päästy kaduilla eroon, olen tepastellut enemmän kuin innoissani ”uusissa” nilkkureissani.

Ja ehkä parasta on, että kaikki nämä kengät on maksettu jo aikoja sitten!

Kuinka monta takkia on tarpeeksi?

14.04.2015

Olen jo vuosia kummastellut minimalistien koulukuntaa, joka julistaa, että ihminen pärjää vaikkapa vain 30 vaatteella – läpi vuoden. Suomessa. Riittää, kun on yksi täydellinen kasmirneule, yksi talvitakki, neljät kengät – yhdet per vuodenaika, ja niin edelleen. Usein tämän pienen mutta täydellisen vaatekokoelman vaateparret koostuvat niin sanotuista klassikoista kuten trenssistä, valkoisesta kauluspaidasta ja pikkumustasta – tiedättehän.

takit

Project 333:n mukaisia neljän vuodenajan mukaan jaettuja 33 vaatekappaleen kokonaisuuksia laatiessani olen miettinyt vaatemääriä ja etenkin mahdollisimman pieniä vaatemääriä enemmänkin. Tiedostan, että omistan aika pirun monta takkia, mutta jos ollaan tarkkoja, Suomen leveysasteilla ei pärjää maalis-toukokuussa vain yhdellä ohuella kevättakilla. Tarvitaan vähintään yksi lämpimämpi välikausitakki ja yksi aidosti ohkainen kevättakki – ja mielestäni myös toinen välikausitakki, hieman ensimmäistä kepoisempi mutta kevättakkia lämpimämpi. Ja sama syksyllä, tosin silloin voi käyttää näitä samoja kolmea välikausi- ja kevättakkia – ellei ole kuten minä, joka tykkää käyttää keväällä trenssejä ja syksyllä viittoja. Tietyt takit kuuluvat mielestäni vain kevääseen ja tietyt syksyyn, eli trenssi kevääseen ja villakangasviitta syksyyn.

Itselleni kevään lämpimämpi välikausitakki voisi olla villakangastakki, kevyempi välikausitakki nahka- tai mokkarotsi tai vanulla kevyesti tikattu takki, esimerkiksi BAUM UND PFERDGARTENin leotakki tai PIRETAn samettitakki, ja kevätakki trenssi tai parka.

Ja TAAS huomaan, että HALUAN pukeutua keväällä SEKÄ nahkatakkiin, trenssiin, samettitakkiin, villakangastakkiin, leotakkiin, mokkatakkiin ETTÄ parkaan. Se tarkoittaa, että en selviä keväästä maksimissaan kolmella takilla vaan haluan käyttää seitsemää takkia. Tässä vaiheessa minimalistit haukkovat henkeään. He nimittäin todella selviävät yhdellä takilla keväisin.

piretta

mango

Mutta minulla on etenkin takkien kohdalla lavea maku – minä yksinkertaisesti sanottuna pidän takeista. Pidän eri tyylisistä ja eri mallisista takeista: nahkatakeista, villakangastakeista, viitoista, parkoista eli maihareista, pitkistä ulstereista, lyhyistä ja pidemmistä trensseistä, lyhyistä ja niukoista bukleejakuista, väljistä bleisereistä, mokkarotseista, samettitakeista… onko siis ihme, että takkeja on meikäläisellä enemmän kuin laki sallii?

Ei. Se on juuri se selitys, miksi minulla on niin monta takkia.

Ison vaatemäärän kanssa pähkäilyä ei olisi varmaankaan koskaan kohdallani syntynyt, jos olisin tyyliltäni minimalisti tai selkeästi yhden, tietynlaisen tyylin kannattaja: vaikkapa pelkästään mustiin pukeutuva, gootti, hevari, punkkari, runotyttö, klassikkojen nimiin vannoja – mutta en ole. Tyylini on muuttunut ja kehittynyt tämän viiden ja puolen vuoden aikana, jona olen tyyliblogiani pitänyt, ja vaikka kuinka usein sitä edeltävinäkin vuosina. Ja se on aivan normaalia. Siitä ei pidä kantaa huonoa omaatuntoa.

Eikä edes siitä minimalistia suuremmasta takkikokoelmasta.

Pariisinpunaista

24.03.2015

Suunnittelin viime viikolla talvitakkien roudaamista varastoon ja keveämpien palttoiden tuomista niiden tilalle, mutta celsiusten painuminen nollaan ja etenkin viikonlopun jäinen pohjoistuuli saivat siirtämään takinvaihtoviikot eteenpäin.

Villakangastakeille on edelleen tarvetta, ja valitsin pienen tauon jälkeen takkitangoltani rotsin, jossa viihdyin melkein koko syksyn ja kuluneen talven.

Tämä takki on tehty oppilastyönä mittojen mukaan minulle, toissasyksynä, mutta aktiiviseen käyttöön otin sen vasta viime syksynä. Olen saanut päättää tässä takissa kaikesta: kankaasta, vuorikankaan väristä, helman pituudesta, hihojen leveydestä, kauluskäänteiden kapeudesta. Niinpä tykkäänkin tästä aivan valtavasti, ja takki sopii suureen osaan muita vaatteitani, etenkin pillifarkkuasuihin.

asu1

Pillifarkuista puheen ollen, onnistuin nappaamaan itselleni Isabel Marant pour h&m -yhteistyömallistosta syksyllä 2013 haaveilemani pariisinpunaiset pillit, mutta pöksyt ovat päätyneet päälleni valitettavan harvoin.

Sopivien kenkien löytäminen pillien pariksi tuottaa päänvaivaa, mutta nämä RACHEL ZOEn poninkarvaiset nilkkurit mallasivat niiden kanssa pitelemättömästi; molemmissa lienee jotain sensuellia kapinallisuutta ja vähän omapäistä rokkiakin. Lupaan pukeutua punaisiin pilleihin yhä useammin, kunhan kaivattu avokaskausi alkaa, sen verran hyvältä ne kintuissani näyttivät.

kengat1

Päähän vanha tuttu hattu, kaulaan yksi lempivillahuiveista, olalle kirpparilaukku, ja katso, kokonaisuudesta tuli mielestäni hyvin tyylini mukainen. Viihdyin.

hattu1

hattu2

Takittomia asukuvia ei lauantaina tarjettu ottaa, hrrr. Tahdon Pariisiin, siellä on taatusti jo kevät ja lämpimämpää.

STOCKH LM hattu | ZARA huivi | HAND MADE BY JANIKA takki ETCETERA hansikkaat | ISABEL MARANT POUR H&M farkut
RACHEL ZOE kengät | SECOND HAND laukku

Kiinnostaa juuri nyt: Vihreän eri sävyt

20.03.2015

Vihreä on lempivärejäni mitä pukeutumiseen tulee. Metsänvihreä sopii minulle hyvin, mutta pidän myös oliivin- ja armeijanvihreästä. Ainoastaan limen- ja omenanvihreät sävyt eivät innosta.

Nappasin pari kuvaa vihreistä yksityiskohdista kotoa ja vaateparsista, jotka miellyttävät silmää tällä hetkellä erityisesti.

Frida marinan kirpparipuolelta löytyi parilla eurolla upean smaragdinvihreä silkkipaita, jossa on kauniita reikäompeleita ja brodeerauksia. Samaisella reissulla löytyi ESCADAn kreisi paljettineule, jonka vihreän sävy on täydellinen syvä metsänvihreä.

smaragdisilkki

paljettineule

sukkiset_housut_nojatuoli

ZARAn viimeisten alerippeiden rekiltä löysin pari viikkoa sitten vielä mahtavat oliivinvihreät villasekoitteiset housut. Tykkään kapeasta leikkauksesta ja tuosta ihanasta sävystä, joka korostuu kaunispintaisessa kankaassa. Asukuvaa housuista luvassa myöhemmin!

Viime kesänä Kööpenhaminasta löytyneet DEAR DENIERin tummanvihreät eläväpintaiset paksut sukkikset tekevästä mustaan nahkahameeseen perustuvasta asusta aivan eri näköisen kuin mustiin mattasukkiksiin sonnustautuneena. Lähikuvista voi myös tehdä havainnon, että keväinen kissankarvanirroituskausi on parhaillaan intensiivisimmillään päällä. Karvaa on joka paikassa – siis aivan joka paikassa – vaikka imuroisi joka päivä, argh.

hortensia

kirsikka

rahapuu

Pukeutumisen lempivärit eivät itselleni tarkoita aina samaa kuin sisustuksen lempivärit. Kotoa löytyy esimerkiksi vaaleanpunaisia asioita paljon enemmän kuin garderobistani. Vihreää tosin löytyy sekä niskasta että kotoa, esimerkiksi vanhasta 1950-luvun kotimaisesta nojatuolista (näitä on kaksi, ja ryhmään kuuluva sohva lisäksi hoidossa), joka on verhoiltu täydellisellä oliivinvihreällä huonekalusametilla. Nojatuoli vilahtaa tuolla ylemmässä kuvassa.

Lisää vehreyttä tuovat torin kukkakauppiaalta ostettu valkoinen hortensia sekä rahapuu ja nippu kirsikkapuun oksia, joiden nuput vihertävät lupaavasti. Myös kukkanuppuja on näkyvissä, ihanaa!

En olekaan aiemmin törmännyt itse kirsikanoksiin, vaikka blogeissa ne ovat ilahduttaneet jo pidempään. Ostan melkein kaikki kukkani ja yrttini torilta, eikä torimyyjien kukkatarjonta ole läheskään niin trendikäs kuin tietyissä kukkakaupoissa. Pioneja toki löytyy kesän lähestyessä torillakin, sesongin kukkia kun silloin ovat.

Viisi parasta | Bändipaidat

19.03.2015

Bändipaidat ovat oleellinen osa tyyliäni, vaikka ne eivät ehkä ole juuri blogin puolella näkyneetkään. Tavoitteena on kyllä ollut ikuistaa myös bändipaita-asuja, mutta aina se ole onnistunut.

Käyn aika paljon keikoilla ja festareilla, ja tykkään myös ostaa niiltä teepaitoja tai kangaskasseja muistoksi, jos levyt löytyvät jo omasta hyllystä. Olen siinä mielessä puritaani, että käytän vain sellaisten artistien ja bändien kostyymejä, joista itse pidän. Pitäkää minua vaikka musiikkinatsina, mutta en ymmärrä hienoon bändipaitaan sonnustautumista, jos sen kantajalla ei ole mitään suhdetta vaatteessa esiintyvään artistiin tai bändiin.

Se, miten jostakin bändipaidasta sitten kehkeytyy yksi lemppareista, on monesta seikasta, ei vain itse artistista kiinni: teepaidan leikkauksesta, etenkin pääntiestä ja hihoista, materiaalista ja tietenkin printistä.

Bändi- tai kiertuepaidat ovat valitettavan usein malliltaan perinteisiä miesten teepaitoja. En oikein innostu nakinkuorimaisista lady fit -malleistakaan, mutta joskus nekin ovat parempia kuin miesten teepaidat, joissa varsinkin helmaa tuntuu välillä olevan turhan pitkästi – ja kun naisvartalossa, tai ainakin omassani, on vyötäröä ja lantiota, suoraan leikattu pitkä teepaita ei sen yllä näytä hyvältä. Miesten teepaidoissa ongelma on myös hihat: ne ovat melkein aina liian leveät ja pitkät. Tässä tilanteessa sakset tulevat apuun: olen leikannut useammastakin teepaidasta (en tosin yhdestäkään kuvissa esiintyvistä, ja siksi ne ovatkin Viisi parasta -kaartia) hihat reippaasti lyhyemmäksi ja saksinut monista myös pääntien resorin, ettei kaulus kuristaisi kaulaa vaan siitä tulisi avarampi ja rennompi.

Valitsin nämä viisi parasta yksiselitteisesti sen perusteella, mitä niistä olen käyttänyt eniten – se jos mikä on merkki niiden parhaudesta. Viiden parhaan seulominen bändipaitakokoelmastani oli kuitenkin sen verran kinkkistä, että taidanpa julkaista myöhemmin vielä Viisi parasta | Bändipaidat, osa 2 -postauksenkin…

lykke_li

1| Lykke Lin valkoinen teepaita. Tämä on muisto vuoden 2012 Flow’sta, ja vaikka neiti Lin keikka ei tuolloin täysillä kolissutkaan, tämä yksilö on eniten käyttämäni bändipaita. Siinä toimii kaikki: leikkaus, pääntie, ohut, laskeutuva materiaali, printti. Ja pidän kyllä Lykke Lin musiikistakin, vaikka kyseinen keikka ei viiden parhaan keikkakokemukseni joukossa olekaan.

weeping_willows

2| Weeping Willowsin valkoinen teepaita. Tämä lähti kotiin Weeping Willowsin Sellosalin keikalta viime toukokuussa. Tykkään tuosta old school -tatuointityylin mukaisesta printistä, joka sopii myös todella hyvin omaan tatuointiini! Paidan olkaan pyysin vielä Magnus Carlsonin nimmarin.

morrissey

3| Morrisseyn valkoinen teepaita. Kotiutin suuren idolini pärstäkertoimella varustetun teepaidan herran Finlandia-talon keikalta viime marraskuulta. Itse asiassa olin molemmilla Finlandia-talon keikoilla, ja ostin myös World Peace Is None of Your Businessin Euroopan kiertueen teepaidan. Tämä paita on kuitenkin sitä hienompi.

the_lieblings

4| The Lieblingsin harmaa toppi. Jos ollaan ihan tarkkoja, toppi ei ole teepaita, mutta tämä on yksi eniten käyttämistäni bändivaateparsista, ostettu The Lieblingsin Loosen keikalta toukokuun puolivälissä 2013. Se taisi olla levynjulkaisukeikka, ellen väärin muista, mutta mahtava ja hikinen joka tapauksessa!

national

5| The Nationalin musta vuoden 2013 Euroopan kiertueteepaita. Tämän hankin The Nationalin Jäähallin keikalta lokakuun viimeisenä päivänä. Ostin myös hienon julisteen, joka olisi tarkoitus kehystyttää viimeinkin tämän kevään aikana.

Teepaidat ovat kuvissa ärsyttävän ryppyisiä, vaikka olen silittänyt ne ennen pinoon laittamista. Tässä tosin näkee, että kun ei ole kuukausiin käyttänyt teepaitoja (käytän teepaitoja todella vähän talvisin), viikkausjäljet tervehtivät vaatetta käyttöön ottaessa. Tätä ongelmaa ei olisi, jos säilyttäisin teepaidatkin henkareilla, mutta tykkään säilyttää osan vaatteista hyllyillä ja vaan paitapuserot, neuletakit ja mekot vaatepuilla.

Potentiaalinen Project 333 | Kevät

13.03.2015

Kevätgarderobin kokoaminen ei osoittautunutkaan niin vaivattomaksi tehtäväksi kuin vastaavan talvivaatekokoelman kasaaminen.

Karsiminen oli tuskallista, ja laadin listaa uudelleen ja uudelleen. Ratkaiseva apu syntyi, kun piirsin kaikki valitsemani yli 33 vaatekappaletta, jolloin näin, jos jokin vaateparsi oli liian samanlainen toisen kanssa. Olisi pitänyt tämäkin oivaltaa jo aiemmin, visuaalinen tyyppi kun olen. Sen tästä opin, että jatkossa teen karsimisavuksi valitsemistani kostyymeistä kollaasipiirroksen.

Nämä vaateparret valikoituivat potentiaalisen Project 333:n kevätvaatteiksi:

kengat1

paul_greenit

K E N G Ä T
1| HÖGLin mustat terävärkiset ballerinat
2| PAUL GREENin mustat mokka-avokkaat
3| BIANCOn mustat brogue-nilkkurit
4| NILSON SHOESin ruskeat leopardikuosiset tennarit
5| DIESELin kastanjaruskeat buutsit (* second hand)

T A K I T
6| MONKIn musta trenssi (*second hand)
7| LEEn musta lyhyt nahkatakki (*second hand)
8| ZARAn musta napiton kuositakki
9| Zaran armeijanvihreä parka
10| MANGOn tummansininen mokkarotsi

bootcutit

nahkahame

A L A O S A T
11| CROCKERin harmaat Pep Skinny -pillifarkut
12| TIGER OF SWEDENin mustat Slender-pillifarkut
13| Crockerin mustat Pep! Boot -bootcutfarkut
14| Crockerin siniset Pep! Skinny -pillifarkut
15| Monkin musta-valkoruudulliset polvihousut eli culottet
16| AMERICAN VINTAGEn musta kellomainen minihame (*second hand)
17| NEO NOIRin musta nahkahame

filippa_k

zaran_ruutupaitapusero

Y L Ä O S A T
18| CRISTELLE & COn valko-punaraidallinen viskoosi-silkkisekoiteneule O-pääntiellä
19| SELECTED FEMMEn valko-siniraidallinen pellava-puuvillasekoiteneule venepääntiellä
20| FILIPPA K:n tummansininen puuvillaneule V-pääntiellä
21| ACNEn musta puuvilla-kasmirneule O-pääntiellä
22| Zaran valko-siniruudullinen paitapusero
23| LISA LEEn musta silkkipaita (*second hand)
24| Zaran viininpunainen paisley-kuosinen silkkipaita
25| Mangon tummansininen silkki-puuvillapaita
26| COSin valkoinen silkki-viskoosisekoitteinen teepaita
27| Lykke Lin valkoinen printtiteepaita
28| H&M:n valko-harmaaraidallinen teepaita

filippa_kn_neuletakki

V I L L A T A K I T   &   B L E I S E R I T
29| Filippa K:n tummanharmaa mohairneuletakki
30| Zaran tummansininen bleiseri
31| SAMUJIn smaragdinvihreä bleiseri

M E K O T
32| 1990-luvun musta kukkakuosinen mekko (*second hand)
33| h&m:n tummansininen pilkullinen mekko

x x x

Lista on nyt valmis, mutta silti mahduttaisin sinne, jos se olisi mahdollista, TERHI PÖLKIn vaaleanpunaiset leopardikuosiset lenkkarit ja Höglin mustat tikatut ballerinat, MINNA PARIKAn musta-valkoiset kissankorvaballerinat, PIRETAn rusehtavanvioletin samettitakin, vanhan kotimaisen suklaanruskean samettitakin, Monkin siniset boyfriend-farkut ja mustan, lyhyehkön kellohelmaisen hameen, pari raitapaitaa ja muutaman neuleen, h&m:n haaleanvaaleanpunaisen silkkipaidan, Mangon musta-valkoisen puuvillaneuletakin ja MARIMEKOn mustan bleiserin.

Mutta, jos olisi tultava toimeen kolme kuukautta vain 33 vaateparrella, valitsen listaan mieluummin viidet eri tyyliset kengät kuin kolmet ballerinat, sillä erilaiset alaosat kaipaavat myös erilaisia kenkiä, eivät pelkästään matalia ballerinoja. Samasta syystä raitapaitoja on vain kolme, kaksi neuletta ja yksi teepaita, vaikka omistan kevätkeleihin soveltuvia raitoja etenkin neuleissa enemmän kuin kaksi.

Toisaalta, todellisuudessa tiedän käyttäväni näitä valitsemaani viittä paria enemmän kenkiä kevään aikana. Kuten tiedätte, kenkäkokoelmani on tavanomaista laajempi, ja kun kenkien malleissa – ja myös väreissä – piisaa variaatiota, haluan niitä myös käyttää. Arvaan jo, että noiden viiden kenkäparin lisäksi tulen käyttämään ainakin GABORin spittaribrogueita, Biancon ruskeita broguenilkkureita ja Samujin mustia tolppakorkoisia avokkaita. Ja niitä Terhi Pölkin leopardilenkkareita. Tämän listan onkin tarkoitus osoittaa, että jos pitäisi pärjätä vain tällä nimenomaisella vaatemäärällä, nämä olisivat ne kengät, joilla selviäisin kevään.

Merkille pantavaa on myös se, että Project 333 -kevätvaatelistassani on muutamia samoja vaateparsia kuin talvivaatelistassani, mustat pillifarkut, musta nahkahame, musta silkkipaita ja Lykke Lin printtiteepaita. Ja näinhän sen kuuluukin olla: tietyt vaatekappaleet ovat käytössä useampana kuin vain yhtenä vuodenaikana. Jos listaan olisi mahtunut, olisin sisällyttänyt kevätvaatekokoelmaani vielä pari talvellakin käyttämääni neuletta, ainakin WHYREDin luonnonvalkoisen merinovillaneulen ja AVENTURAn silkki-kasmirneuleen, mutta kun määrä on noin rajallinen, valitsin niiden tilalle keväisempiä paitapuseroita, joilla taas en talvisin tarkene.

Vällyjen välissä

12.03.2015

Kuten kissat taitavat, Dillekin osaa nauttia päiväunista ja torkuista aina kun mahdollista. Tosin on heti täsmennettävä, että vaikka Dille nukkuu paljon, hän on myös tavallista aktiivisempi ja aina askareissa mukana, kun mami jotain touhuaa. Välillä myös riehutaan ja leikitään itsekseen, välillä pyydetään ihmiskavereita leikkiin mukaan.

Nämä kuvat ovat talvelta. Halusin ikuistaa nämä nokoset, sillä Dille harvemmin nukkuu peiton alla, varsinkaan näin puolittain. Talvisin hän saattaa mennä peiton alle tekemäänsä pesään, jonne ei veto yllä. Uniluolia varten jätän välillä peitteitä houkuttelevasti ruttuun, jotta poika pääsee kaivautumaan peiton alle unille.

dille1

dille2

dille3

Kevät on kuitenkin virallisesti alkanut meidän perheessämme. Sen tietää siitä, että Dille viihtyy entistä pidempiä aikoja parvekkeella pihan sirkuttavia lintuja ja muuta elämänmenoa seuraten. Mutta se on oman postauksensa aihe.

Herrainhenkistä harmaata (plus haaleanvaaleanpunaista)

11.03.2015

Olen pitänyt villakankaista ja niiden struktuurista ala-asteen viimeiseltä luokalta lähtien, kun Suuri Käsityökerho -lehden (nykyinen Suuri Käsityö -lehti) syysnumeroa lapsuudenkotini pirtinpöydän ääressä selatessani rakastuin niihin korviani myöten, siis 1980-luvun lopulta asti. Siihen nähden, miten intohimoinen suhde minulla villakangasvaatteisiin on, omistan niitä häkellyttävän vähän.

Tämä harmaa glencheck-ruudullinen bleiseri kotiutui luokseni reilu vuosi sitten ZARAn joulunjälkeisistä alennusmyynneistä. Olin ihastellut sitä syksyn ajan, ja kun se löytyi alerekistä, kotiinhan se lähti.

asu_rotsin_kanssa1

asu_rotsitta1

Maanantaina oli kevään lämpimin päivä, mutta päätin jo viikonloppuna lähteä liikkeelle villakangastakkia kevyemmissä päällysvaatteissa.

Tuo bleiserihän on villakankaasta valmistettu ja lisäksi vuoritettu, ja kun puin sen alle lämpöisen mohairneuleen ja vielä neuleen alle silkkipaidan, tarkenin hyvin. Näpeissä toki oli hansikkaat ja kaulassa huivi, tällä kertaa kevättä enteillen silkkihuivi, jonka sidoin silkkipaidan kauluksen alle plastronin tyyliin.

huivi

Koko asu saikin ideansa ajatuksesta yhdistää kesän korvalla hankkimani FILIPPA K:n hennon vaaleanpunainen mohairneule liki samanväriseen silkkipaitaan. Paitapuserot näyttävät neuleen alla mielestäni parhaalta kaulukset ylös asti napitettuina, joten säntillisistä kauluksista ajatus nytkähti nopeasti herrainhenkisen asukokonaisuuden suuntaan. Se taas ei itseäni yllätä, sillä jo kolmen ja puolen vuoden ajan olen huomannut inspiroituvani eniten varsin maskuliinisista asuista ja vaateparsista, jopa miesten asukuvista.

Jalassa olevat harmaat MARC O’POLOn kapoisat villakangashousut löysin aivan blogitaipaleeni alussa, syksyllä 2009 Stockmannin Hulluilta päiviltä. Housut ovat mallikappale, ja olen käyttänyt näitä vuosien varrella paljon; kapea malli ei ole yhtään vanhentunut vaan istuu minulle hyvin. Asukuvissakin ne ovat vilahdelleet aina uudestaan.

Toivoisin vielä löytäväni vastaavat slimmit villakangashousut mustina, ja nyt luulen löytäneeni ne verkon syövereistä. Ei siinä mennytkään kuin yli kaksi vuotta… mutta vielä en ole niitä kotiuttanut.

STOCKH LM hattu | GLOBAL ACCESSORIES huivi | ZARA bleiseri H&M hansikkaat | FILIPPA K neule | H&M silkkipaita
SECOND HAND vyö | MARC O’POLO housut | VAGABOND kengät SECOND HAND laukku

Potentiaalinen Project 333 | Kevätvaatetuskailua

09.03.2015

Talvivaatteiden valinta Project 333:n puitteissa ei osoittautunut vaikeaksi puuhaksi, vaikka toisin pelkäsin. Niin kävi vasta kevätvaatekaappia kyhätessä.

Ei ole helppo sisällyttää vain 33 vaatepartta ja kenkäparia kevätgarderobiin, kun elää kevättä Suomen kaltaisessa ilmastossa. Omassa vuodenaikajaottelussani kevät kestää maaliskuusta toukokuun loppuun saakka, ja sinä aikana Suomessa saattaa käyttää helposti sekä nilkkureita ja saappaita tai buutseja että ballerinoja ja avokkaita. Tennarit ja lenkkarit ovat perinteisesti kevätjalkineita, mutta blogiani pitempään seuranneet saattavat tietää, että olen varsin huono käyttämään tennareita. Lenkkareita käytän urheillessa, jos silloinkaan – ratsastaessa niitä ei tarvita.

Sama juttu takkien kanssa: villakangastakeilla on vielä käyttöä, mutta toivon mukaan niitä ei enää huhtikuussa tarvita. Takkien määrää nostavat myös bleiserit, sillä käytän niitä keväisin ja kesällä takin asemesta. Jätinkin listasta villakangastakit ja nilkkurit jo toiveikkaasti pois, samoin kuin saappaat DIESELin buutseja lukuun ottamatta, sillä käytän niitä keväisin ja syksyisin.

Kenkiä on siis listassa jo 11 paria, neuleita kahdeksan (joista neljä raitaneuletta) ja farkkuja viisi paria. No okei, myönnän, että kevät on itselleni farkkujen aikaa, vaikka toki käytän niitä ympäri vuoden. Keväisin kuitenkin kaipaan farkuiltani enemmän vaihtelua kuin vaikkapa syksyllä tai talvella. Ja kun nyt ihastuin uudestaan boot cut -farkkuihin, tuli sitä myöten yksi pari farkkuja listaani lisää.

raitaneule

farkut

Kärsin suunnatonta karsimisen tuskaa. Tällä hetkellä listassani on
– 11 paria kenkiä
– viisi takkia
– 10 alaosaa, joista viisi paria farkkuja, neljlä hametta ja yhdet housut
– 18 yläosaa, joista yksi paita, kahdeksan neuletta (joista neljä raitaneuletta), neljä silkkipaitaa, kaksi paitapuseroa ja kolme teepaitaa
– viisi villatakkia ja bleiseriä, tarkalleen ottaen kaksi neuletakkia ja kolme bleiseriä
– kolme mekkoa.

Tämä tekee yhteensä 52 vaatepartta, mikä joka on 19 sallittua 33:a enemmän. 19 on yli puolet 33:sta. Huokaus.

Ei ole helppoa.

Mistä te lähtisitte karsimaan?


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: