Lempeää tyyliä

30.12.2015

Yksi piirre, joka on jo pidempään määrittänyt ajatuksiani tyylistäni, on lempeys.

Kun tämän tajusin, hämmennyin hieman. Kunnes sitten ymmärsin, että juuri lempeys on ollut se asia, joka on löytynyt jo pitkään kaikista niistä vaateparsista, linjoista ja materiaaleista, jotka viehättävät ja ovat tyylilleni ominaisia: sylinpehmoisesta kasmirista, rauhoittavasta kamelinruskeasta, lämpimistä poolokauluksista, silittämään pakottavasta sametista, armeliaista harmaan sävyistä, syvästä havunvihreästä, johon kietoutuminen on kuin kotiin palaisi ja patinoituneesta nahasta, joka kertoo, mitä kiintymys on.

neule_vyo_loaferit

silkkia_pitsia

vyo_sametti

harmaa_villapaita

poolokaulus

havunvihreä_villapaita

Pohdin, mahtaako tämä lempeyden hakeminen omassa tyylissäni liittyä laajemminkin lempeyteen, jota itseäni kohtaan tunnen – lempeyteen ja itseni hyväksymiseen, joka lyö läpi aina tyylissäni asti. Olen toki jo vuosia hyväksynyt itseni sellaisena kuin olen, viihdyn nahoissani ja elämässäni, mutta silti koen löytäneeni ne todelliset omat nahkani ja itseni sellaisena kuin olen täydellisesti vasta nyt. Se näkyy myös tyylissäni, sillä haluan kohdella itseäni hyvin myös niillä vaatteilla, jotka ylleni valitsen.

Ajatus saa minut hymyilemään. Lempeys itseä kohtaan ei ole koskaan huono asia.

Tyttö vai poika?

17.12.2015

Minulla on toisinaan tapana laittaa joku vaateparsi roikkumaan vaatepuullaan makuuhuoneen seinällä olevaan lehtitelineeseen vain siksi, että se näyttää niin kauniilta tai siksi, että aion käyttää sitä lähipäivinä.

Kun olin silittänyt vaaleansinisen paitapuseron ja vein sen makuuhuoneeseen vaaleanpunaisen silkkipaidan viereen, alkoi naurattaa, niin tyttöjen ja poikien värisiä sävyjä vaatepuilla lepäsi sievässä sovussa vierekkäin.

tytto_vai_poika

Kuin tätä kaikkea alleviivatakseen silkkipaidassa on naiselliset rypytykset miehustassa, pienimuotoiset puhvihihat  ja suloisesti kankaalla päällystetyt napit – todella tyttömäinen tapaus siis ihanassa aavistuksen persikkaan taittavassa vaaleanpunaisessa sävyssään.

Vaaleansininen paitapusero taas on selkeästi ottanut vaikutteita miesten kauluspaidoista.

tytto_1kohta

poika_1kohta

Näistä kahdesta yksilöstä on tullut tämänhetkisiä lemppareita paitapuseroiden joukossa sen eniten käyttämäni mustan silkkipaidan ohella.

Mutta ihmettelen vieläkin, miten joku tyttö saattoi myydä minulle kesällä Hietsun kirpputorilla tuon vaaleanpunaisen ihanuuden, sillä se on tytön mukaan hänen mummonsa tekemä ja todella huolella ja taiten tehty onkin. No, toisaalta, paita sai luotani rakastavan ja käyttävän kodin, eli ehkä kaikki meni lopulta paremmin kuin hyvin.

vaaleanpunainen silkkipaita KÄSIN TEHTY, SECOND HAND
vaaleansininen paitapusero H&M

22 vuoden jälkeen

16.12.2015

Yläasteella ja lukiossa, 1990-luvun alussa, asuin Leviksen viisnollaykkösissä. Ensimmäiset olivat rakkaimmat, keskisiniset, hivenen kulutuspestyt – tai sitten ne vain kuluivat käytössä sellaisiksi; en enää muista tarkasti. Käytin ne puhki, mutta siinä kesti aikansa, vaikka käytin farkkuja päivittäin, koska elastaaniton, sataprosenttinen farkkukangas oli paksua ja kestävää, aivan toista kuin nykyiset elastaanifarkkukankaat, joista osa on todella ohuita.

Joskus viime talvena aloin sitten jälleen haaveilla viisnollaykkösistä, sen verran paljon niitä oli lehtien sivuilla ja netissä vastaani tullut.

Kesällä UFFista löytyivät mieleiset ja sopivan kokoiset, oikein kauniissa tummassa pesussa vielä. Farkkujen joustamattomuus ei yllättänyt, mutta mallia mietin vieläkin.

Minun muistoissani viisnollaykköset olivat nimittäin farkut, jotka istuivat reisistä, niissä oli suorat mutta eivät erityisen leveät lahkeet ja vyötärö aika korkealla, ainakin kaltaiseni lyhyen tyypin yllä. Yhtä kaikki, tykkään näistä nykyisistäkin, mutta jos vielä löydän jotkut reisistä paremmin istuvat yksilöt, kotiutan ne välittömästi.

2010-luvulla puin viisnollaykköset maihareitten sijaan avokkaiden kanssa ja kääräisin lahkeet rullalle – koska farkkujen reisissä on volyymiä, täytyy kokonaisuutta keventää jostain muualta. Yläosaksi valitsin sen sijaan toisen ysärirakkauteni, nimittäin poolopaidan – ja vieläpä ribbineuloksisena. Vyö on second hand -löytö mutta sekin 1990-luvulta peräisin mitä ilmeisimmin.

asu_rotsin_kanssa

asu1

Mutta koska muistiin ei ole aina luottaminen, kaivelin valokuva-albumeitani ja löysin kuin löysinkin kuvan itsestäni 1990-luvulla rakkaissa viisnollaykkösissäni.

syksylla_1993

Sillä ainakin valokuvan perusteella viisnollaykköset olivat reisistä hyvinkin istuvat. Kuva on syksyltä 1993.

Muita huomioita: pidin jo silloin kirkkaanpunaisesta kynsilakasta ja hiuksetkin olivat tuolloin hyvin samanlaiset kuin nykyään. Kuva tosin on silloisen parhaan ystäväni huoneesta, sillä Kevin Costnerista en ole perustanut koskaan.

hiukset

STOCKH LM hattu | SISLEY takki | H&M hansikkaat | MONKI poolo
SECOND HAND vyö | LEVI’S 501, SECOND HAND farkut
WOLFORD polvisukat | MAGIC SHOES, SECOND HAND kengät

Viisi parasta | Villahuivit

02.12.2015

Huivit – näillä leveysasteilla niitä tarvitaan yli puolet vuodesta. Pidän huiveista, mutta paksuista ja ylipitkistä huiveista en tykkää. Ne hävittävät kantajaltaan kaulan ja pahimmassa tapauksessa puolet naamaa. Mutta makuasioitahan nämä, kuten tyyliasiat aina.

Omat talvikauden lempihuivini ovat lämmintä villaa, mutta ohuita – ohut villa nimittäin kietoutuu ja laskeutuu kauniisti. Paras muoto huiville taas on mielestäni neliö, jolloin huivin voi taittaa kaulassaan kolmioksi eikä siihen huku.

Lempivillahuiveistani tuli suorastaan värisuora: musta-valkoista, mustaa, punaista, vihreää ja sinistä.

Sillä vaikka rakastan harmaata villakankaissa ja villapaidoissa, kaulahuiveissa käytän harmaata väriä vähän, koska se ei erotu tarpeeksi tummanpuhuvista talvitakeistani. Tykkään siitä, että huivi tuo väriä tummiin päällysvaatteisiini.

ranskalainen

ranskalainen_1kohta

1| Ranskalainen musta villahuivi (second hand). Kirpparilöytö, mistäs muualta kuin Frida marinan kirpparipuolelta. Tätä huivia käytän eniten; se oli kaulassani koko viime talven, ja sama meininki on jatkunut tänä syksynä ja alkaneena talvenakin. Mutta miksi en käyttäisi; huivissa on täydellinen malli, materiaali ja värimaailma: mustan kaverina hunajan- ja ruosteenruskeaa, metsänvihreää ja harmaata.

mustavalkoinen_zara

mustavalkoinen_zara_1kohta

2| ZARAn musta-valkoinen pepitaruudullinen villahuivi parin talven takaa, josta tykkään koko ajan enemmän ja enemmän. Se on tuo kuosi – ikuista rakkautta! Musta-valkoinen myös raikastaa kivasti ruskeita takkeja.

cos

cos_1kohta

3| COSin sammaleenvihreän värinen villahuivi, jossa on myös mustaa ja valkoista. Rakastuin tähän vastikään taas uudelleen. Sammaleenvihreä on järjettömän kaunis väri! Tämä on muuten ainoa näistä huiveista, joka ei ole neliön muotoinen. Poikkeus siis vahvistaa säännön.

becksondergaard

becksondergaard_1kohta

4| BECKSÖNDERGAARDin tummansini-punaruudullinen ohuempi villahuivi, joka löytyi viime keväänä alennusmyynneistä. Tämänkin värit ovat täydelliset! Sitä paitsi ra-kas-tan ruutuja, huivissa, housuissa, paidoissa – missä vain.

whyred

whyred_1kohta

5| WHYREDin kirkkaanpunainen villahuivi on nettikaupan alelöytö yli kolmen vuoden takaa, mutta toimii edelleen, niin vihreiden parkatakkien, lyhyiden prätkärotsimallisten villakangastakkien kuin leotakkienkin rinnalla. Huivi on ihanan ohutta ja pehmoista villaa ja melko harvaan neulottua.

Kolme kertaa mariininsininen

24.11.2015

En tykkää pukeutua harmonisesti. Tai ainakaan liian harmonisesti. Jos laukkuni ja kenkäni ovat saman väriset, alkaa ärsyttää. Sama juttu laukun ja hansikkaiden kanssa.

Nyt kuitenkin kävi niin, että huomasin kotoa lähtiessäni yltäni löytyvän mariininsinistä kolmeen otteeseen: hatusta, villapaidasta ja kengistä. En jaksanut vaihtaa villapaitaa tai kenkiä, sillä tykkään molemmista. Hatun vaihtamista en edes harkinnut; se kuuluu päähäni niin oleellisesti.

asu1

Mutta vaikka niskassa olikin triplasti tummansinistä, kokonaisuudesta tuli silti – tai ehkä juuri siksi, en osaa sanoa – mielestäni kiva.

Rakastan pooloja, ja tämä kasmirihanuus löytyi viime keväänä eräästä kirpparitapahtumasta, jossa olin myös itse myymässä. Olin etsinyt niin monta vuotta tummansinistä kasmirneuletta, että kun se viimein löytyi ja vielä kierrätettynä ja poolokauluksisena, kuljin siinä autuaana koko loppukevään. Lempivaatteen nyt vaan tunnistaa siitä, että siihen haluaa sonnustautua päivä toisensa jälkeen ja silti on tyytyväinen peilikuvaansa.

poolokaulus1

poolokaulus2

Samaisesta tapahtumasta löysin myös GANTin loaferit, jotka istuivat jalkaan niin passelisti, että olisi ollut synti jättää ne taakseen.

Tuo mariininsinisen sävy näyttää paksussa, laadukkaassa nahassa ihanan klassiselta ja suorastaan häkellyttävän hienostuneelta. Mutta ettei menisi liian sofistikoituneeksi, kiskoin jalkaan vanhat glitterpolvisukat.

kengat

laukku

hansikkaat

STOCKH LM hattu | TIGER OF SWEDEN takki | H&M hansikkaat
SECOND HAND villapaita | TIGER OF SWEDEN vyö
ZARA, SECOND HAND farkut | GINA TRICOT polvisukat
GANT, SECOND HAND kengät

Potentiaalinen Project 333 | Syksy

16.11.2015

Tämän postauksen otsikoksi olisi käynyt myös ”Tuskallinen syksyn potentiaalinen project 333”, sillä niin helvetillisen hankalaa syksyn garderobin kokoaminen project 333 -ideologian mukaan on ollut. Olen pähkäillyt asiaa liki päivittäin yli kuukauden ajan (kyllä), ja olin lyödä hanskat tiskiin monta kertaa, mutta sinnikäs kun olen, en antanut periksi vaan karsin, karsin ja karsin. Ja vielä kerran karsin.

Syitä, miksi syysvaatekokoelman koostaminen oli niin kammottavan vaikeaa, on parikin.

Ensinnäkin syksy on pukeutumissesongeista itselleni inspiroivin ja helpoin – mutta helppous viittaa tässä siihen, että syysvaatteissani on erityisen paljon vaateparsia, joita rakastan. Ja kun valinnanvaraa piisaa, 33 vaatekappaleen valitseminen on todellakin täyttä tuskaa.

Toisekseen syyssäät ovat näillä leveysasteilla niin vaihtelevat, että jo senkin takia vaatteita pitäisi saada valita kolmen kuukauden ajalle enemmän kuin 33 kappaletta. Tätä potentiaalista project 333:sta aloitellessani jaoin vuoden neljään vuodenaikaan, ja syyskuukauksiksi määrittelin syys-, loka- ja marraskuut. Syyskuussa näillä leveysasteilla saattaa hyvässä lykyssä pärjätä ilman sukkahousuja tai ainakin paljain nilkoin avokkaissa, mutta marraskuussa on usein jo lunta ja pakkasta, ja silloin tarvitaan talvivaatteita, vaikka oman määritelmäni mukaan on vielä syksy. Nythän en toteuta project 333:sta kirjaimellisesti, vaan pohdin potentiaalisella tasolla, mitkä olisivat ne 33 vaatepartta kengät mukaan luettuna, joilla pärjäisin kolmen kuukauden ajan eri vuodenaikoina. Jos todella eläisin project 333:n mukaan, käyttäisin maalaisjärkeäni ja pukeutuisin villapaitaan ja nilkat suojaaviin nilkkureihin, jos keli syksyn aikana sellaiseksi muuttuisi. Tänä vuonna syksy on ollut onnekseni harvinaislaatuisen lämmin, mistä olen jaksanut iloita jokaikinen päivä.

Mutta millainen se potentiaalinen syksyn garderobini project 333:n mukaan olisi? Tällainen siitä tuli:

kengat

kengat2

rachelzoet

kengat2

K E N G Ä T
1| MAGIC SHOESin mustat metallikärkiavokkaat (*second hand)
2| GABORin mustat spittaribroguet (*second hand)
3| RACHEL ZOEn mustat poninkarvanilkkurit
4| ZARAn musta-punaiset kiilakorkonilkkurit (*second hand)

piretta1

1970luvuntakki1

T A K I T
5| LEEn musta lyhyt nahkatakki (*second hand)
6| PIRETAn violetinruskea lyhyt vakosamettitakki (*second hand)
7| TEEN-LOOKin mariininsininen lyhyt trenssi (*second hand)
8| santelinruskea lammaskauluksinen mokkatakki (*second hand)

asu_takitta1

A L A O S A T
9| SANNA.T:n musta lyhyt villakangashame (*second hand)
10| Zaran musta tikattu nahkahame (*second hand)
11| AIAYUn musta alpakkakasmirhame
12| TÄHTIMUODIN musta-vihreä-oranssi samettimaksihame (*second hand)
13| SARCOPELin viininpunaiset nahkahousut (*second hand)
14| CARIN WESTERin mustat villakangashousut
15| Zaran mustat reikäpolviset pillit (*second hand)
16| CROCKERin siniset Yay! Boyfriend -farkut
17| Crockerin tummansiniset Pep! Boot -bootcutfarkut

lisa_lee

zara

Y L Ä O S A T
18| Zaran valko-mustaraidallinen pitkähihainen lyocell-pellavasekoitepaita
19| MONKIn musta ribbipoolo
20| LISA LEEn musta silkkipaita (*second hand)
21| Zaran viininpunainen paisley-kuosinen silkkipaita
22| COSin valkoinen puuvillakauluspaita
23| H&M:n vaaleansininen paitapusero
24| TIGER OF SWEDENin vaaleanharmaa tikattu collegepaita
25| FILIPPA K:n vaaleanharmaa puuvillaneule (*second hand)
26| Zaran luonnonvalkoinen vohvelipooloneule
27| GLOBAL ESSENTIALSin kamelinruskea kasmirneule V-pääntiellä
28| h&m:n mariininsininen pitkähkö kasmirneule O-pääntiellä
29| MASKAn havunvihreä villapaita O-pääntiellä

asu1villatakki

V I L L A T A K I T   J A  B L E I S E R I T
30| Filippa K:n viininpunainen pitkä villatakki

M E K O T
31| WHISTLESin mariininsininen mekko (*second hand)
32| COSin musta samettimekko (*second hand)
33| vaaleanruskea kissaprinttimekko (*second hand)

***

Jälleen kerran listasta löytyy myös muiden vuodenaikojen vaatteita. Mielenkiintoisin havainto omasta mielestäni on, että LISA LEEn musta silkkipaita on jokaisen vuodenajan project 333 -listassani – ja olen myös käyttänyt sitä kaikkina vuodenaikoina. Se jos mikä on todiste siitä, että kyseinen vaateparsi on todellinen lempivaate!

Värisuora

12.11.2015

Olen vannoutunut nahkahansikkaiden käyttäjä. En kerta kaikkiaan osaa enää käyttää neulesormikkaita tai lapasia, vaikka käytin niitä lapsena ja vielä teininäkin. Nahkakäsineet nyt yksinkertaisesti ovat mielestäni kauneimmat mahdolliset käsineet, ja esimerkiksi autolla ajaessa välttämättömät; villapinta luistaa auton ratilla, joten henkilökohtaisesti en edes uskaltaisi käyttää autolla ajaessani muita kuin nahkaisia hansikkaita.

Mutta merkittävin syy, miksi valitsen nahkahansikkaat, on kuitenkin estetiikka. Nahka on ihana ja kaunis materiaali, joka vain kaunistuu sitä käyttäessä ja patinan kerääntyessä – myös hansikkaissa. En siis erikoisemmin varo käsineitäni, vaikka käsittelenkin niitä säännöllisesti nahansuoja- ja -hoitoaineilla.

Tykkään muutenkin leikitellä hansikkailla, ja valitsen aina takin kanssa eriväriset hansikkaat. Tavalliset mustat nahkahansikkaat ovat vähän tylsät, vaikka niitäkin omistan. Lemppareitani ovat aina jonkut muut kuin mustat; tällä hetkellä suosikkini ovat syvän tummanvihreät käsineet. Sävy on mielestäni järjettömän kaunis! Myös ruskean eri sävyt hansikkaissa ovat ihania.

Tässä yhteispotretti talvihansikkaistani; kaikissa niissä on villavuori.

varisuora1

varisuora2

hansikkaat vasemmalta oikealle
mustat ITALIALAISET (hansikkaissa ei merkkiä)
harmaat ITALIALAISET (hansikkaissa ei merkkiä)
vihreät ETCETERA | kastanjanruskeat ETCETERA
hunajanruskeat H&M

Syyshämärissä

09.11.2015

Ne ajat ovat täällä taas – ajat, jolloin asukuvien ottaminen muuttuu lievästikin ilmaistuna haastavaksi. Luonnonvaloa on päivisin vähän, ja ennen kuin ilta ehtii edes alkaa, sitä ei ole enää yhtään. Seuraavan kerran valoa alkaa olla taas tarjolla näillä leveysasteilla asuville joskus tammikuun puolivälissä. Ja siihen on aikaa, huokaus.

Ikävin vuodenaika on siis alkanut. Tosin se on tämän syksyn ja alkavan talven kehuksi sanottava, että on ollut aivan mielettömän lämmin, kuiva ja kaunis syksy. Se on ollut niin ihanaa, etten oikein osaa sitä sanoiksi edes pukea. Jos minä saisin asioista päättää, syksy olisi tällainen eteläisessä Suomessa aina.

Mikäpä on nimittäin avokkaissa ja takki auki astellessa. Tänä syksynä tästä harvinaisesta yhdistelmästä on saanut nauttia mielin määrin, ja aion nauttia siitä niin pitkään, kun tällaisia kelejä vain suinkin riittää.

asu1

TIGER OF SWEDENin mustasta karvapintaisesta takista tuli välittömästi lempparipäällysvaate, mutta nyt on ollut niin lämmintä, että olen käyttänyt myös kepoisempia takkeja, ainakin jos sen alla on lämmin villapaita.

kaulus

kaulus_mv

Olen etsiskellyt jo viime talvesta asti mieleisiä pooloneuleita ja poolopaitoja, mutta niitä tuntuu olevan tuskaisen vaikea löytää, vaikka poolojen pitäisi olla jo ties kuinka monetta kautta trendien korkeimmalla aallonharjalla.

Tämä alkusyksystä löytynyt SAMUJIn yksilö läpäisi omat kriteerini: siinä on juuri oikean pituinen, ihana kaulus, sopivan pituinen helma, kaunis eläväinen neulepinta ja täydellinen harmaan sävy. Olen pitänyt poolopaidoista ja -neuleista pienen ikäni, ja soisin löytäväni niitä vielä muutaman omaan garderobiini. Vinkatkaa siis toki, jos olette törmänneet ihaniin poolopaitoihin!

kengat

Ilman sukkia en näilläkään keleillä tohdi tepastella – nyt on sentään marraskuu – mutta COSin vanhat glitternilkkasukat ovat sen verran ihonsävyiset, että niillä voi kaukaa katsottuna huijata itsensä paljasnilkkaiseksi. Eikä niissä hävetä huijauksen paljastuttuakaan, sen verran ihanat ne kullankimalluksineen ovat.

STOCKH LM hattu | TIGER OF SWEDEN takki
ETCETERA hansikkaat | SAMUJI villapaita
TIGER OF SWEDEN vyö | ZARA, SECOND HAND farkut
COS nilkkasukat | MAGIC SHOES, SECOND HAND kengät

Kenkälöytö kirpparilta

04.11.2015

Vaikka omistamieni kenkien määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana, tulen aina olemaan kenkäfriikki; siitä ei pääse mihinkään. Kengät ovat mielestäni kauniita ja erittäin oleellinen osa asua. Sillä, millaiset kengät asuun yhdistää, on todella suuri merkitys kokonaisuuteen, vaatteiden linjoihin ja myös ryhtiin.

Nämä ZARAn käyttämättömät nilkkurit tulivat vastaan kirpputorilla jo viime keväänä, ja ne ovat osoittautuneet erinomaisiksi välikausien kengiksi.

kengat1

kengat2

Kiilakorot eivät ole erityisemmin viehättäneet useampaan vuoteen, mutta näissä kengissä kiilakorko ei häiritse millään muotoa, mistä olen hieman yllättynyt.

Kuosiin kudottu samettimainen kangas viehättää, mutta erityisesti tykkään noista mustista kärjistä – kengät, joissa on joko eri värinen tai eri materiaalia kuin muu kenkä oleva kärki, vetoavat minuun aina; jotenkin ne näyttävät ikuisesti staileilta.

kengat1kohta1

kengat1kohta2

Olen käyttänyt ”uusia” nilkkureitani etenkin lyhyiden helmojen kanssa, sillä ne tuntuvat rakastavan hameita, mutta toimivat nämä pillifarkkuihinkin yhdistettynä.

Vastustamattomat kaulukset

28.10.2015

Asut, joissa pienet paitapuseron kaulukset kurkistavat villapaidan pääntien alta napakasti ja vastaansanomattomasti, ovat viehättäneet esteettistä silmääni niin pitkään kuin muistan.

kaulukset

Siihen nähden onkin outoa, miksi moisen yhdistelmän näkee ylläni niin kovin harvoin, kun se kuitenkin aina näyttää niin hyvältä. Tänä syksynä olen sitten ottanut kauluksettomia päiviä takaisin ja sonnustautunut kerran jos toisenkin villapaitaan ja paitapuseroon. Tulee välittömästi särmä olo, selkäruoto tuntuu oikenevan.

Muistan tosin heti yhden syyn, miksi minua harvemmin näkee paitapusero ja villapaita -yhdistelmässä: siinä tulee kovin helposti kuuma. Syksy on kuitenkin ehkä parasta aikaa kevään ohella pukea villapaidan alle paitapusero, ainakin jos tykkää flaneerata ulkona takki auki kuten minä. Ei tarvita edes huivia, koska kaulukset ja useammat vaatekerrokset ja niiden väliin jäävä ilma pitävät lämpimänä.

Takki onkin muuten uusi tulokas vaatekokoelmassani. TIGER OF SWEDENin musta karvapintainen villakangastakki näytti jo vaatepuulla aivan minun tyyliseltäni, ja kun sain sain ylleni, en voinut kuin hyristä. Hartialinja on juuri niin skarppi kuin pitääkin, helman pituus täydellinen, kaksirivinapitus aina yhtä tyylikäs ja taskut – no, takissa nyt yksinkertaisesti on oltava taskut.

neulos_vyo

Myös villapaita on uusi. Olen etsinyt vuoden päivät vihreää villapaitaa koluten lähinnä verkkokauppoja, mutta rapakon takaa Tukholmasta tämä sitten löytyi, Åhlénsilta. Palmikkoneule – rakastan, samoin kuin tätä täydellistä havunvihreää sävyä ja pientä pyöreää pääntietä. Ihana niin paitapuseroon yhdistettynä kuin ilmankin.

Muu asussa onkin vanhaa, rakasta ja tuttua. Teräskärkiset kitten heel -korkoiset avokkaat tekevät kaikista asuista jotenkin enemmän minun tyylisiä. Ja sehän sopii.

kengat

asu

lahis

STOCKH LM hattu | TIGER OF SWEDEN takki | MASKA villapaita
COS paitapusero | TIGER OF SWEDEN vyö
ZARA, SECOND HAND farkut | MAGIC SHOES, SECOND HAND kengät
ETCETERA hansikkaat | SECOND HAND laukku


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: