Matkalla hopeaketuksi

Lopetin hiusteni värjäämisen joskus pari vuotta sitten. En muista ihan tarkalleen, minä vuodenaikana tai edes minä vuonna se tapahtui, koska päätökseen ei liittynyt elämää suurempaa dramatiikkaa. Halusin vain päästä mahdollisimman luonnolliseen väriin hiuksissani, että tyvikasvu ei näyttäisi omituiselta. Se kun oli aivan eri sävyä ja lämpöastetta kuin luonnontilassa oleva tukkani.

Olin värjännyt hiuksiani yli 20 vuotta lukuun ottamatta parin vuoden taukoa lukioikäisenä, eikä se ollut koskaan ollut itselleni ongelma. Päänahkani ei oireillut millään muotoa.

Muistan, kuinka teini-ikäisenä haaveilin kummitäti Sainin todella tummanruskeista, liki mustista hiuksista. Minä halusin samanlaiset; ne olivat mielestäni kaunein hiusten väri vaaleaa ihoa vasten. Olen edelleen samaa mieltä. Oma hiusvärini ei kuitenkaan ollut yhtä tumma eikä mielestäni läheskään niin kaunis, ja niinpä päädyin värjäyttämään tukkani vuosien varrella yhä uudelleen ja uudelleen varsin tummaksi. Aloittaessani tämän blogin hiussävyni olikin tummimmillaan. Värjäystahti oli kuitenkin pakko pitää melko ripeänä, maksimissaan kuudessa viikossa, sillä hiukseni kasvavat varsin nopeasti ja muuta kuontaloa vaaleampi tyvikasvu näytti typerältä.

Halusin päästä siitä eroon, ja parturini Hennin kanssa hiuksissani siirryttiinkin koko ajan luonnollisempaan keskiruskean sävyyn (latvoja tosin vaalennettiin liukuvärjäämällä jossain vaiheessa aika paljonkin suuren kontrastin toivossa), mutta pituuksien sävyt olivat jotenkin aina punertavia tai kellertäviä omaan kylmään ruskean sävyyni nähden.

Halusin siitäkin eroon.

Sittemmin, kun hiukset olivat kasvaneet jo reippaasti omaa väriä, tein mielenkiintoisen havainnon. Minullahan on hyvän väriset tummanruskeat hiukset! Itse asiassa todella hyvän väriset. Omissa muistoissani ne olivat paljon vaaleammat, jotenkin maantiemäisemmät, mutta en kyllä sanoisi näitä lähellekään maantienruskeiksi. Ihan ehdat tummanruskeat hiukset nämä ovat, vaikkakaan eivät niin mustanruskeat kuin kummitädilläni. Kaikkea sitä ehtii unohtaa – näköjään myös oman hiustensa todellisen värisävyn.

Samalla kun hiustenvärjäys jäi, ovat harmaat hiukseni päässeet kaiken kansan katseltaviksi. Itseäni se ei haittaa, päinvastoin olen ihastunut harmaisiin hiuksiini. Toki tiedostan, että jossain vaiheessa ne saattavat alkaa vituttaa, mutta sitten marssin jälleen Hennin luo ja pyydän hänen värjäystaitojaan apuun.

Löysin ensimmäiset harmaat hiukseni 29-vuotiaana, 11 vuotta sitten. Yksi ilta siinä meni pilalle, kuin sain silloiselta mieheltäni vahvistuksen, että tyvessä hohtavat haivenet todella ovat harmaita. Sitten tajusin, että koska joka tapauksessa värjään hiuksiani, ei harmailla hiuksilla ole mitään merkitystä. Ei ollutkaan.

hopeakettu1

hopeakettu3

hopeakettu33

hopeakettu2

hopeakettu4

Jossain valossa harmaat erottuvat todella hyvin, toisenlaisessa taas eivät juurikaan. Eniten harmaita on molemmilla ohimoilla; vasemmalla ehkä enemmän, mutta niin tasaisesti niitä löytyy koko jakauksen matkalta, että näyttää kuin hiukset olisi tarkoituksella hopealla raidoitettu. Vaan eipä ole. Asialla on luonnon parturi, se partureista kaikkein taitavin.

Herättävätkö omat tai muiden harmaat hiukset ajatuksia? Kertokaa toki!

Advertisements

2 vastausta to “Matkalla hopeaketuksi”

  1. fotografrosita Says:

    Moikka! Eksyin kommenttisi kautta blogiisi ja tämä postaus oli kyllä hyvä. Olen itse myös siinä tilanteessa, että haluan saada oman värini takaisin. Olen luonnostani todella vaalea ja olen värjännyt hiukseni nyt viiden vuoden ajan tummanruskeiksi. Jos en halua näyttää kaljuuntuvalta on hiukset värjättävä kolmen viikon välein. Suurin este ”takaisin paluulle” on vaiva ja hinta, mutta nyt olen vihdoin varannut ensimmäisen kampaaja-ajan ja jännityksellä odotan minkä väriset hiuksista tulee ensimmäisen käsittelyn jälkeen. Hinta kauhistuttaa, n. 2500 kruunua per kerta – kampaajat ovat Tukholmassa törkeän kalliita… Saa nähdä kuinka monta värjäyskertaa tarvitaan, tavoitteena on jossain vaiheessa käydä max 2x vuodessa kampaajalla, tai ei ollenkaan. :)

    • Mira Says:

      Hei Rosita, kivaa, että tulit käymään täällä!

      Joo, kokemuksesta tiedän, että omaa hiusväriä tummemman värjäyksen kanssa saa ravata alvariinsa parturissa värjäyttämässä hiuksiaan tai värjätä tyvikasvunsa itse, ettei näyttäisi kaljuuntuvalta. Pidemmän päälle se alkoi ainakin itseäni ärsyttää.

      Mulle on tehty kerran parturissa kaksi värinpoistoa kerralla, ja se on aika raju operaatio hiuksille. Hyvin tummanruskeasta saatiin värinpoistoilla sellainen hunajaisen vaalea kuontalo eli hiukset vaalenivat todella, todella monta astetta. Itse vaan en tuntenut oloani omakseni blondina (vaikka olen nuorempana pari kertaa blondi ollutkin), ja pian palattiin tummaan takaisin.

      Toinen vaihtoehto omaan väriin paluussa voisi olla liukuvärjäys tai liukuvärjäys yhdistettynä värinpoistoon. Liukuvärjätessä latvat voisivat siis olla tummemmat (eli niille ei tehtäisi värinpoistoa, mikä säästäisi latvoja eli vanhinta ja eniten käsittelyjä kokenutta hiusta), mutta kun värin liukumisen vaaleasta tummaan tekee ammattilainen, siitä voi tulla yllättävän kivan näköinen tai ainakin sellainen, että pääsee pahimman vaiheen yli omaa väriä kasvatettaessa.

      Mutta tuosta värinpoistosta vielä – se on tosiaankin hiuksille rankka käsittely ja kuivattaa hiusta paljon, taitaa muuttaa hiuksen rakennettakin. Paksu ja hyväkuntoinen hius luonnollisesti kestää värinpoistonkin parhaiten.

      Itse olen nyt siinä onnellisessa asemassa, että käyn parturissa kerran tai kaksi vuodessa siistimässä kuivat latvat pois. Valtava muutos ja säästö siihen kuuden viikon välein parturissa juoksemiseen! Tukholman parturihinnat kuulostavat karmean korkeilta, mutta toisaalta, kyllä Helsingissäkin on paljon hintavia partureita. Onneksi edullisempiakin ammattilaisia löytyy!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: