Vaatekirjanpidosta ja vaatteiden määrästä

Olen pohtinut hankkimieni vaatteiden määrästä kirjoittamista koko kevään, mutta vasta mainiossa Arkijärki-blogissa olleesta aprikoinnista, lasketaanko sukat kirjattavaksi vaatehankinnaksi, sain pontimen eritellä omia ajatuksiani aiheesta.

Kuten olen kertonut, olen kirjannut yli kymmenen vuotta Exceliin kaikki mahdolliset menoni omiin sarakkeisiinsa jaoteltuna tyyliin ”ruoka”, ”ruokailu ulkona”, ”vaatteet, kengät & laukut” ja niin edelleen. Minulla on siis erittäin yksityiskohtaista omaa dataa vuosien varrelta, kuinka paljon kulutan rahaa vuodessa ja kunakin kuukautena mihinkin, esimerkiksi vaatteisiin ja asusteisiin.

Siitä on kuitenkin kohta kaksi vuotta, kun aloin pitää ”normiexcelöintini” lisäksi erillistä kirjanpitoa pelkästään hankkimiini vaatteisiin ja asusteisiin (kengät ja muut asusteet erikseen) liittyen, jossa näkyy ostamieni vaatekappaleiden ja asusteiden määrä kuukausittain. Kirjaan ylös muutakin tietoa: hinnan, mahdollisen alennusprosentin, onko kyseessä second hand -tuote. Sittemmin olen lisännyt listaukseen korut, alusvaatteet ja urheiluvaatteet ja -varusteet.

Viime vuosi oli ensimmäinen kokonainen vuosi, josta minulla oli edellä mainitun kaltainen yksityiskohtainen kirjanpito kaikista ostamistani vaatteista ja asusteista – myös saaduista. Sain esimerkiksi (toivomani) neuleen syntymäpäivälahjaksi ja yhden asusteen anoppikokelaalta. Lisäksi perin muutamia vaatteita ja asusteita äidiltäni.

Kokonaiskuvan hahmottaminen oli todella silmiä avaavaa, suorastaan inhorealistista. Vaikka olin tiennyt vuosikausia rahamäärät, joita kulutan vaatteisiin ja asusteisiin, en ollut täysin sisäistänyt, kuinka monta takkia, laukkua tai sukkahousuja olin yhden ainokaisen vuoden aikana kotiini kiikuttanut. Itselleni tuli esimerkiksi yllätyksenä, kuinka monet sukkahousut ja nilkka- ja polvisukkaparit olin ostanut vuonna 2015:
– seitsemän paria sukkahousuja
– 12 paria nilkkasukkia
– pari polvisukkia.

Tarkalleen ottaen ostin sukkahousuja 11 paria, sillä luvussa on kaksi kolmen parin pakkausta. Mielenkiintoista oli, että olin ostanut vain yhden parin normaalihintaisena; kaikki muut sukkikset olivat joko alennuksesta tai tarjouksesta.

sukkikset_ja_monkin_sukat

Olin jo aiemmin tiedostanut, että ostan liki kaikki sukkahousuni alennuksella tai tarjouksesta, mutta vuodenvaihteessa tekemäni vaatehankinta-analyysin jälkeen olen tietoisesti välttänyt sukkahousujen alennuskoreja.

Sallin toki edelleen itselleni sellaisten sukkahousujen ostamisen, joita ei ole tarpeeksi, koska ne ovat hajonneet, mieluiten tarjouksesta. Kyseiset sukkahousut eivät tietenkään koskaan ole alennuksessa mutta tarjouksessa onneksi melko säännöllisesti. En nimittäin koskaan osta sukkia, sukkahousuja tai alusvaatteita vasta siinä vaiheessa, kun entiset ovat kuluneet käyttökelvottomiksi. Koska niitä tarvitaan aina, hyödynnän niiden hankinnassa mahdollisia tarjouksia tai alennusmyyntejä – useimmiten omasta mielestäni menestyksellisesti – jotta minulla on varastoa, josta ottaa hajonneiden sukkahousujen tilanteessa ehjät käyttööni. (Ylläolevasta kuvasta muuten palautin toiset sukista, hiphei!)

parikat_ja_pallosukat

Eniten kuluttamiani mustia bambusukkia en ostanut viime vuonna eteen tulleista tarjouksista huolimatta yksiäkään, koska ehjiä ehtisiäkin oli riittämiin. Sen sijaan ostin mieleisiä, vähän erilaisia nilkkasukkia, koska tykkään kikkailla vilkkuvilla nilkoilla. Ostamani uudet sukat eivät siis ole unohtuneet laatikon pohjalle. Se tosin on sanottava, että talvisin käytän niitä mustia bambusukkia, koska ne eivät näy mihinkään, mutta keväisin ja syksyisin – ja myös viime kesänä, hrrrh – iloittelen erilaisilla sukilla.

Polvisukat vuorostaan olivat viimekesäinen alennuslöytö: merinovillasekoitteiset, joita käytin talvella paljon. Silloin olin erittäin tyytyväinen kesällä tekemääni edulliseen hankintaan.

minkoffin_laukku

vanha_kaarmeennahkainen_laukku

Muita tekemiäni huomioita oli ostamieni laukkujen määrä; se tuntui häiritsevän suurelta, koska käytän liki pelkästään yhtä laukkua.

Miksi hitossa siis olen roudannut kotiini laukun toisensa jälkeen? Kirjanpidon ja laukkuinventaarion myötä toivon viimein saaneeni järkeä laukkujen hankintaani. Olenkin myynyt suurimman osan laukuistani vuoden sisällä (osan näissäkin kuvissa esiintyvistä laukuista), mutta joka kerta, kun niitä tarkastelen, koetan luopua vielä yhdestä tai useammasta. Toistaiseksi en ole jäänyt yhtäkään myymääni yksilöä kaipaamaan.

filippan_laukku

maison_scotchin_laukku

lumin_irina

Vaikka olen myynyt yli vuoden aikana huomattavan määrän vaatteitani ja asusteitani ja lahjoittanut Hesylle muutaman kassillisen, olen silti ostanut – tai ottanut vastaan – omasta mielestäni liikaa materiaa. Näin on käynyt siitäkin huolimatta, että olen jo useamman vuoden ajan hankkinut liki pelkästään vain sellaista, mitä olen etsinyt jo pitempään, eli teen heräteostoksia nykyään varsin harvoin.

Tarkalla kirjanpidolla olen kuin olenkin onnistunut vaikuttamaan ostamieni kostyymien määrään eli pienentämään sitä. Vaate- ja asustemassan vähentäminen etenee, vaikka sen onnistumista olisi epäillytkin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: