Ei veny eikä pauku

Melko täsmälleen kaksi ja puoli vuotta sitten menin farkkuliikkeeseen ja kysyin farkkuja, joissa ei olisi lainkaan elastaania.

Sellaisia ei löytynyt. Jopa miesten farkuissa on nykyään elastaania paremman istuvuuden takia, avulias myyjä kertoi. Ja onhan se ymmärrettävää, jos haluaa pillifarkut, jotka istuvat just eikä melkein, ja sellaisiahan suomalaiset ovat jo useamman vuoden halunneet, minä mukaan lukien.

Poistuin liikkeestä kahden farkkuparin kanssa, joissa molemmissa oli pari prosenttia elastaania, mutta siitä asti olen metsästänyt elastaanittomia farkkuja. Siis oikeita farkkuja. Sellaisiahan farkut ovat – tai ainakin olivat. En tiedä tarkalleen, milloin elastaanin voittokulku syrjäytti sataprosenttisen puuvillan farkuissa; ehkä se alkoi juuri tuon pillifarkkubuumin myötä.

Niinpä ilahduinkin, kun poikkesin joulun alla pitkästä aikaa Monkiin. Lyhyt tyyppi kun olen, silmäni iskeytyivät liikkeessä oitis varsin lyhytpunttisilta näyttäviin farkkuihin, jotka osoittautuivat Ikmo-poikaystäväfarkuiksi lyhennetyillä lahkeilla. Ei ollut yllätys, että kun näiden farkkujen lahkeiden on tarkoitus jäädä reippaasti nilkan yläpuolelle, minulle ne olivat ensimmäiset farkut vuosiin, joiden lahkeita ei tarvitse lyhentää. Sataprosenttisen puuvillan lisäksi muita viehättäviä yksityiskohtia ovat sepaluksen napit; edelliset nappifarkkuni taisivat olla yläasteaikaiset viisnollaykköset, ja siitä on, köh, yli 20 vuotta aikaa.

asu_takitta111

Vaaleanharmaat tai luonnonvalkoiset yläosat sopivat mielestäni farkunsiniseen täydellisesti, ja lopputuloksesta tuli WHYREDin vanhan lempineuleen ja vuosien saatossa patinoituneen konjakinruskean nahkavyön kanssa raikas. Ainakin itse olen kaivannut sitä näin uuden vuoden edessä, niin tyylissäni kuin yleisemminkin elämässäni. (Kuvat tosin näyttävät kaikkea muuta kuin raikkaalta, kiitos kuvaustilanteen vähäisen valon.)

UNDERGROUNDin creepersit esiintyvät blogissa ensimmäistä kertaa, vaikka löysin ne jo puolitoista vuotta sitten Beamin kesäalennusmyynneistä. Näitähän olin etsinyt jo pidempään. Ihanat ja mukavat kengät, jotka sopivat sekä mustien että sinisten farkkujen seuraksi, ehkä hameidenkin kanssa; en ole vielä kokeillut.

Ikmo on malliltaan reidestä aavistuksen väljä, ja kun lahje kapenee maltillisesti nilkkaa kohden, tykkään kääräistä nilkat näkyviin.

kengat1

kengat2

kengat3

kengat4

Myöskään lempitalvitakkini ei ole esiintynyt blogissa, vaikka se on sulostuttanut elämääni syksystä 2012 lähtien. SAMUJIn havunvihreässä villakangastakissa on kaikki oikein: väri, tekstuuri, mittasuhteet… Ja päässä tietenkin lempihattu, niin kuin aina.

asu_takin_kanssa

hattu1

STOCKH LM hattu |  SAMUJI takki | WHYRED neule
SECOND HAND vyö | MONKI Ikmo Cropped Boyfriend farkut UNDERGROUND kengät

4 vastausta to “Ei veny eikä pauku”

  1. Heidi Says:

    Näytät ihanalta! Toi takki on sulle ihan perfect ja tosi hauska noiden farkkujen ja kenkien kanssa :)

    • Vimps Says:

      Oi KIITOS, Heidi! Olipa ihana kommentti!

      Tää takki on kieltämättä ihan lemppari, ja siinä on just hyvät mittasuhteet mulle. Ja nää kengät piristää asun kuin asun!

  2. Tyylihuomioita kevättalvelta 2015, osa 1 | Says:

    […] « Ei veny eikä pauku […]

  3. Potentiaalinen Project 333 | Talvi | Says:

    […] A K I T 6| DIXI-COATin hiekanruskea lyhyt tekoturkki (*second hand) 7| SAMUJIn havunvihreä pitkähkö villakangastakki 8| SISLEYn tummansininen lyhyt villakangastakki 9| MANGOn oliivinvihreä-musta villakangastakki […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: