Laukkuongelmia

Minulla on laukkuongelma. Olen jo vuoden päivät haaveillut jostain käsilaukusta, joka olisi paitsi kaunis ja käytännöllinen, myös laadukas – sellainen, joka viihtyisi olallani ja lantioni läheisyydessä vuosia, ehjänä.

Viime kesästä lähtien lempilaukkuni on ollut Zaran kesäalesta saalistettu punainen olkalaukku. Se on edelleen ihana, mutta laadukkaaksi laukkua ei valitettavaksi voi haukkua. Ensin katkesi olkahihnan toinen nahkainen pidike, sittemmin hihnan molemmat metalliosat ovat irronneet paikoiltaan. Laukun takaosa on tummunut, kiitos mustien vaatteideni. Edestä se on haalistunut, kiitos auringon. Nahan saattaa saada vielä siistiksi vauvojen kosteuspyyhkeillä (miten baby wipes käännetään suomeksi?!), ja ketjutkin korjattua pikaliimalla tai jollain, mutta ärsyttävää se on silti.

Vielä ärsyttävämpää on se, että ainoa todellinen designerlaukkuni, Sonia Rykielin nailoninen leo-olkalaukku, on myös alkanut näyttää hajoilemisen merkkejä. Piru vieköön! En edes ole käyttänyt laukkua mahdottoman paljon, mutta jossain vaiheessa huomasin, että laukun olkahihnan ompeleet ovat hivenen purkautuneet. No ne voi vielä korjata, mutta kun huomasin, että vetoketjun viereiset tereet olivat alkaneet murtua, ärsyynnyin. Eihän tämän pitänyt näin nopeasti normaalissa käytössä tähän tilaan joulua!

Laukku maksoi pitkälti yli 200 euroa. Sillä hinnalla toivoisin laukun kestävän moitteettomana vähintään viisi vuotta, mieluummin pidempään. Toki 200 euroa on vain murto-osa nahkaisten designerlaukkujen hinnoista, mutta silti.

Vertailun vuoksi omistan myös kaksi Lumin laukkua. En ole maksanut niistä täyttä hintaa, koska olen ostanut ne erilaisista fashion stock sale -tapahtumista, mutta molempien ovh on ollut yli 300 euroa, ja niiden laatu on ollut selkeästi parempi kuin Sonia Rykielin. Surullista, mutta toisaalta hyvä, että edes jotkut laukut kestävät normaalia käyttöä.

Mutta murinat sikseen.

Todellinen laukkuongelmani on, etten tiedä, minkä laukun haluaisin. Tiedän toki millainen laukun tulisi olla, mutta juuri sellaista en ole onnistunut vielä paikallistamaan.

En edes tiedä, minkä merkkinen laukkuni pitäisi olla. Eniten olen nähnyt omaa makuani miellyttäviä laukkuja Miu Miun Célinen ja Chloén mallistoissa. Mulberrylla on ollut joitain mieleisiä malleja, esimerkiksi Mabel on juuri sitä, mitä haluan, mutta sitä ei ole valmistettu enää useampaan vuoteen. Proenza Schoulerin PS1:t ovat makuuni, mutta olen lukenut niin paljon ikäviä kokemuksia niiden laadusta, etten halua tuhlata rahojani laukkuun, joka hajoaa vähäisestäkin käytöstä.

Miu Miun konjakinvärinen Madras (940 euroa) voisi olla yksi vaihtoehto, tai saman merkin korallinpunainen Nappa Metal (1 100 euroa). Se olisi parempi vaaleanruskeana, mutta ruskea versio löytyy vain pienempänä kokona, ja se on aivan liian pieni minun käyttööni. Sen sijaan voisin kotiuttaa vaaleanruskean Nappa Metal -kainaloisen… (680 euroa)

Célinen laukuista viehättää tällä hetkellä eniten Classic Medium, etenkin myrkynvihreänä, mutta epäilen, että se on tarpeisiini liian pieni.

Jotta laukun etsinnästä ei tulisi helppoa, iskin silmäni myös Célinen mustaan mokkaiseen Gourmette-laukkuun, joka ketjuhihnoineen ei ole oikeastaan yhtään sellainen, jota haen… huokaus.

No, millainen unelmalaukkuni olisi?

Se olisi suhteellisen iso mutta ei enää niin suuri kuin joitain vuosia aikaisemmin, siis pienempi kuin Lumin mintunvihreä verkkolaukku. Sen pitäisi myös olla tilava kuten Sonia Rykielin leoveska. Ja sen pitäisi olla nahkaa, riittävän laadukasta ja paksua nahkaa, koska ohut nahka antaa periksi nopeasti. Kaikkien yksityiskohtien pitäisi olla huolella tehtyjä, jotta laukku kestäisi käytössä. Ja väriltään se voisi olla mieluummin ehkä konjakinruskea kuin musta, mutta mustakin kelpaa, jos sopiva tulee vastaan – jopa joku kirkuvanvärinen kelpaisi. Ja vaaleanbeigekin…

Malliltaan haluaisin laukun olevan enemmän olkalaukku kuin tote. Olkahihna on siis oltava, ja ei haittaa, jos se on säädettävä, jolloin sen saisi tarvittaessa pidemmäksi rinnan yli kulkemaan ja vapauttaisi molemmat kädet. Alexaa en halua, en täysin hullaantunut siihen koskaan. PS1 medium- tai large-kokoisena sen sijaan miellyttäisi silmää, mutta merkin onneton laatu yhdistettynä suolaiseen, liki 2 000 euron eli noin 1 600 euron hintaan heivaa ne heti minun haarukkani ulkopuolelle.

Mielestäni en vaadi paljoa. Vai vaadinko?

Mutta: kannattaako niihin oikeisiin designerlaukkuihin edes investoida? Olen lukenut blogeista, kuinka PS1:t ja Miu Miut ovat hajoilleet alta aikayksikön ja kuinka Alexat ovat kestäneet hieman niitä pidempään, mutta lopulta niitäkin on pitänyt korjata. Minä ostan laukkuni käyttöön, enkä aio varastoida sitä dust bagiin. Laukun pitää kestää päivittäistä käyttöä vuosia ilman, etä se alkaa ratketa tai hajota. Normaaleja käytössä tulleita elämisen jälkiä en hajoamiseksi laske, nehän tekevät laukusta vain paremman.

Vähän vielä epäilyttää laukkujen hinta. Jos suhteellisen pienen käsilaukun, vaikka se nahkaa onkin, hinta on molemmin puolin tuhatta euroa ja isompien lähempänä kahta tuhatta, alkaa ahdistaa. On se vaan paljon rahaa. En ole yhtään varma, haluanko sijoittaa niin suuren summan käsilaukkuun. Jos lukijoiden joukossa on laukkuentusiasteja, kertokaa, ovatko ne designerveskat hintansa arvoisia!

Miu Miu -laukkujen kuvat täältä
Célinen laukkujen kuvat täältä

Alexan kuva täältä
PS1:n kuva täältä

Kannattaako minun sijoittaa roponi oikeaan designerlaukkuun? Auttakaa, te kokeneemmat!

8 vastausta to “Laukkuongelmia”

  1. Maissi Says:

    Välillä kyllä käy mielessä, että ei se designer tuotteiden hinta mitenkään takaa sitä hyvää laatua. Toki nahka esimerkiksi maksaa enemmän jo materiaalina, mutta kuitenkin niin iso osa sitä hintaa on vain se merkki. Mulla on muutama varmaan melkein kymmenen vuotta palvellut edullinen ja peräti keinonahkainen laukku, muistaakseni Aleksi 13 ja Lindex niissä ostopaikkoina. Ja kaikki palvelevat edelleen ilman sen suurempia kulumia, pois lukien pienet normaalit päivittäisessä käytössä tulevat jäljet. Ja minä käytän yleensä yhtä laukkua aina pitkän pätkän putkeen, ei jaksa siirrellä koko omaisuutta edestakaisin.

    Eniten kuitenkin tulee käytettyä muutamaa Marimekon markiisilaukkua, joista vanhin Olkalaukku lienee 15 vuotias, täysin moitteettomassa kunnossa oleva sankari. Lumin Supermarket bag olisi haaveissa, kyllä mun kipuraja laukussa on siinä 300 eurossa. Vielä en ole raaskinut moista summaa siihen sijoittaa. Mie tykkään enemmän kengistä. :D

  2. Anne Malia Says:

    Minulla on oikeastaan pelkästään hyviä kokemuksia designer-laukuista, en ole saanut yhtäkään laukuistani hajalle tai kuluneeksi. Okei, vaihtelen veskaa aika usein, mutta silti. Moni laukkuni on toosi vanha, esim. eniten käyttämäni Mulberryn Bayswater on ainakin 7 vuotta sitten ostettu, se on vieläkin ihan ehjä ja virheetön, vaikka olen todella käyttänyt sitä. Myös LV:n ensimmäinen hankintani yli 15-vuoden takaa on edelleen ihan ehjä ja hyväkuntoinen, sitäkin on käytetty paljon, mitään muuta siinä ei ole iän tuomana, kuin nahkaosien tummuminen, sekin on tapahtunut nätisti.

    Nyt olen hullaantunut uusimpaan ja kohtuuhintaiseen laukkulöytööni, Samujin kainaloiseen. Seuraavaksi haaveilen joko uudesta Mulberrystä tai ehkä keveämmästä Celinen kassista. Molempia voit muuten käydä hipelemässä ihan Helsingin keskustassa, Luxbagissa KämpGalleriassa ja Mulberryn liikkeessä.

    Kandee satsata hyvään laukkuun, siitä on iloa todella pitkäksi aikaa.

    Ihanaa kesää sulle!

  3. kattis Says:

    Ootko ajatellut sitä Mabelia eBaysta etsiä?

  4. Merja Says:

    Merkkilaukuista en osaa sanoa mitään, mutta ostin joulukuussa 2or+ by yatista nahkalaukun ja olen sitä siitä saakka käyttänyt jatkuvasti. Se on ihanaa paksua nahkaa ja sinne mahtuu vaikka mitä. Laukussa on kaksi hihnaa, joista pidempi riittää oikein hyvin siihen, että pitää laukkua rinnan poikki. Kuva laukusta täällä: http://aikuisennaisenbuduaari.blogspot.fi/2012_02_01_archive.html. Kuvassa on lyhyempi hihna.

  5. Tuija Says:

    Minulta löytyisi kaapin uumenista Mabel. Voisin luopua siitä kohtuuhinnalla. Ota yhteyttä jos kiinnostut.
    naantalinaurinko@gmail.com

  6. Aurora P Says:

    Hehee, oon myöhässä, mutta samoin mä oon pohtinut mustasta Mabelistani luopumista. Tosin luopumista rajoittaa se yksinkertainen fakta, että taitaa olla yksi harvoista designer-laukuistani, joka on oikeasti pysynyt aivan priimana… Miu Miu:t ja Proenza kärkipäässä – niin huonoa laatua saa ihan kissojen ja koirien kanssa hakea. Nahat ovat noissa laukuissa toki laadukkaita ja mielettömän pehmeitä, ihania, mutta saumat sun muut sinkoilevat senkin edestä.

    Mulla on toi sama Zaran clutch, jopa samassa värissä, mutta se on kyllä pysynyt oikein hyvänä, jos nyt pientä farkkuväritartuntaa ei lasketa. Retuutettu sitä on kyllä oikein muiden edestä, kun kerta edullinen laukku sinällään oli :—P

    Mulberryä voi siis näin pienellä kokemuksella suositella, mutta tietty niillä on ehkä vähän tylsiä malleja. Tosin jos aikoo laittaa vain yhteen tai kahteen laukkuun paljon rahaa, kannattaa tietenkin ostaa vähän ”tylsempi” eli klassisempi malli :) Mä rakastan yli kaiken Proenzaani, mutta suosittele en kenellekään. Laatu aivan kamala, kerran käynyt korjauksessa ja toisen kerran pitäisi nyt pistää menemään, saumat, liimaukset, metallimaali ja kaikki – aivan kamalaa. :(

  7. Vuoden odotus | Says:

    […] kirjoittanut parin viime vuoden aikana ehkä useampaankin otteeseen, mistä löytäisin uuden laukun – jonkun todella […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: