Asusterintamalla tapahtuu

Ornamon joulumyyjäisissä pääsee tekemään lahjoja tai muita tarpeellisia hankintoja vielä tänä viikonloppuna. Mieleni melkein tekisi mennä vielä huomenna uudestaan, sillä myyjien joukko on tänä viikonloppuna eri kuin viikko sitten. Tein kuitenkin viime viikolla niin monta löytöä, että jätän jotain ostettavaa muillekin.

Ensimmäisenä ratsasin kasmirin hallitsevan Arelalizzan tiskin. Tällä kertaa kasmirtaitureiden tuotteet oli hinnoiteltu tavalliseen tapaan, mutta yksi joululahjatarjous heillä oli. Simppeli lyhyt kaulahuivi, jota löytyi täydellisessä harmaan sävyssä. En tiedä, onko Kyyhky mallin vai sävyn nimi, mutta ihania ovat molemmat.

Ja ihan niin kuin minulla ei olisi tarpeeksi monta huivia, ostin myös toisen. Salokannel on nuoren tekstiilisuunnittelija Satu Salokanteleen oma merkki. Silkki- ja kasmirlangoista neulottu ympyrähuivi tuntuu upean sileältä iholla, enkä voinut taaskaan vastustaa ranskalaisviitteitä, joita näen aina ja kaikessa raidallisessa. Huivia oli saatavana myös mustavalkoisena ja lilavalkoisena, mutta punavalkoinen oli minun valintani.

Seuraavaksi pysähdyin Zukale & Huovialan pisteelle, ja mukaan tarttui kahdet sukkahousut, harmaat rusettikuosilla ja petrolinsiniset pöllöprintillä. Hypistelin myös liukuvärjättyjä sukkiksia, mutta en sitten löytänyt niistä mieleistä värimaailmaa. Tähän merkkiin palaan vielä, lupaan sen!

Tämän jälkeen palasin petolliselle Lumi Accessoriesin osastolle. Kaikenlaista kaunista oli tarjolla, totta kai, mutta lopulta sorruin mustavalkoisen lompakon kohdalla. En ole varsinaisesti etsinyt uutta lompakkoa, mutta kun törmäsin potentiaaliin yksilöön, en tohtinut jättää sitä taakseni. Lompakko on tarpeeksi iso ja siinä on nerokkaita yksityiskohtia, esimerkiksi kaunis suuri solki. Soljet, nuo rakkauteni rusettien ohella. Ja kerrankin lompakossa on enemmän taskuja korteille kuin minulla on kortteja. Uskomatonta, mutta Lumi on totta.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä en voinut poistua myyjäisistä kotiuttamatta uskomattoman kaunista nahkaista rusettipantaa. Merkki on Soma Design ja nahka mitä pehmeintä; sitä ei voi olla hiveltämättä. Siniseen taittava tumma violetti on mieletön ja samaa sävyä tokyonviolettien kynsieni kanssa. Hillittömintä on, että vasta jälkikäteen tajusin, että suunnittelija on ystäväni sisar, josta olin kuullut monet tarinat!

Pieni sananen vielä suomalaisesta muotoilusta. (Muotoilulla tarkoitan tällä kertaa sekä vaatesuunnittelua että teollista muotoilua. Vaatesuunnitteluun lasken vaatteiden lisäksi kenkien ja asusteiden suunnittelun.)

Ostan mielelläni kotimaista muotoilua ja etenkin nuorta suomalaista muotoilua. Kotimaista ostan mieluusti, sillä kotimainen muotokieli nyt vain puree meikäläiseen paremmin kuin runsaampi keskieurooppalainen tai amerikkalainen tyyli. Huonekaluissa ja valaisimissa pidän suunnattomasti yksinkertaisesta ja funktionaalisesta muodosta, riisutuista linjoista sekä materiaaleista puusta ja rosterista. Tekstiileissä sametti, nahka ja pellava putoavat, pientavaroissa niukat linjat toimivat ja astioista ostan vain Arabiaa, niin ylpeä suomalaisesta osaamisesta olen.

Pidän myös siitä, että ostamalla nuorempaa suomalaista suunnittelua voin tukea nuoria suunnittelijoita heidän uransa alkuvaiheessa. Nuorissa suunnittelijoissa minua viehättää myös tietty kyseenalaistaminen ja ehdottomuus.

Millaisesta muotoilusta te pidätte? Entä oletteko tehneet löytöjä joulumyyjäisistä?

Advertisements

7 vastausta to “Asusterintamalla tapahtuu”

  1. -M Says:

    Hienoja löytöjä teit Ornamon myyjäisissä. :)

    Pidän itse aikaa kestävästä, kauniista ja tarkoituksenmukaisesta muotoilusta niin vaatteissa, asusteissa kuin kodin tavaroissakin. Kaunis muotoilu tuo luksusta arkeen ja se on minulle tärkeää. Huumoriakin saa muotoilussa olla mukana (Zukale & Huoviala on hyvä esimerkki tästä), mutta se ei saa olla itsetarkoitus. Esimerkiksi monessa Alessin tuotteessa se huumori menee käytettävyyden edelle ja tuote jää koristeeksi. Kotimaisuus on minulle myös yksi arvo sinällään, joten kotimaista muotoilua löytyykin paljon varsinkin kotoa. Minusta on muuten hassua, miten harvinaista kotimaisuuden suosiminen nykyisin on.

    Omat myyjäislöydöt ovat aika vaatimattomat. Kävin Ornamon myyjäisissä tänä viikonloppuna. Ja samalla reissulla katsastin Tornin sisäpihan myyjäiset. Ornamon myyjäisistä ostin Cho Cho:n pienen nahkalaukun. Ja mieleen jäin myös saman merkin isommat nahkalaukut. Niin kauniita. Lisäksi ostin Nanna Bayerin posliinitähtiä kuuseen koristeeksi. Tornin myyjäiet olivat jotenkin sekavat ja en osannut oikein keskittyä pöytiin, joilla sekaisin vähän kaikkea. Lumin laukkujen takia sinne menin, mutta noi Cho CHo:n laukut vähän sotkivat kiinnostusta… ;)

  2. vimps Says:

    M, useimmiten ”hauskasti” muotoillut jutut eivät putoa minulle; olen kai jotenkin niin funktionaalinen ja järkevä (tai no…), että esineen hauskuus alkaa jotenkin ärsyttää… tietyt lapselliset tai leikkisät jutut taas toimivat kympillä! Jotenkin näitä on kuitenkin vaikea eritellä. Alessilta pidän vain muutamasta näkemästäni esineestä, ja juuri ne ”hauskat” jutut jätän väliin. Kotoa löytyy vain kaksi Alessin pressopannua. Kissanruokakuppitelinettä olen puolihuolimattomasti harkinnut, mutta taitaa olla liian hassu minulle sekin.

    Upeita löytöjä olet tehnyt sinäkin! ChoCho on minulle tuttu merkki; omistan kolme ChoCho-laukkua, joista yksi on nahkainen, ja juuri perjantaina aloin pohtia vakavasti vielä neljännen ChoCho-perheenjäsenen hankintaa… juuri sellaista pientä kuten sinäkin! Minkä värisen sinä päätit kotiuttaa?

    Meinasin muuten minäkin käydä perjantaina Tornin myyjäisissä, mutta en sitten ehtinyt ja tänään en enää viitsinyt. Ehkä missasin jotain, mutta onhan noita löytöjä jo näissä nykyisissäkin.

  3. -M Says:

    Siinäpä se, jos se huumori muotoilussa nousee itse tarkoitukseksi, ei tuotekaan välttämättä miellytä kovin paljoa vitsin vanhettua. Ja mikä sitten on liikaa, on hyvin henkilökohtaista. Alessilla ne huumoriesineet on useimmiten minullekin liikaa, siksi otin sen esimerkiksi.

    Cho Cho-laukkuni on keltaisen. :) Se on sellainen okraan taittava kaunis keltainen. Aion käyttää sitä lompakon tapaan, joten väri saakin olla vähän erikoisempi.

    Onko se Cho Cho:n nahkalaukku kestänyt hyvin käytössä? Mulla on nyt kaksi kankaista Lumin laukkua käyttölaukkuina, mutta ne alkavat jo vähän repsottaa kovasta käytöstä. Voi olla, että kohta on pakko hankkia uusi siisti laukku. Se saa sitten olla nahkainen ja kestävä ja Cho Cho on yksi hyvä vaihtoehto.

  4. vimps Says:

    M, kivaa löytää joku muukin, joka ei lämpene Alessin ”hauskuudelle”!

    Esittelen lähiaikoina täällä tarkemmin sen ChoChon nahkalaukun, mutta voin jo sanoa, että mielestäni laukku on kestänyt hyvin. Nahka on paksua italialaista, eikä naarmuja sen pinnassa juuri ole, vaikka käytin laukkua keväällä paljonkin – ja minä olen aika huoleton laukkujen käyttäjä; en jaksa niitä kovin paljon varoa, koska mielestäni laukku on käyttöesine. Nahka ei myöskään ole päästänyt väriä eikä haalistunut, eikä mikään sauma ole alkanut irvistellä.

    Tähän mennessä olen ollut ChoCho-laukkuuni enemmän kuin tyytyväinen, vaikka tänä syksynä olenkin käyttänyt lähinnä smaragdinvihreää Lumin kiiltonahkaista Supermarket XL:a ja Sonian leolaukkua. Mutta ne ovatkin laukkukatraan nuorimmaiset, ja siksi saaneet olla valokeilassa viime aikoina.

  5. Kevättä odotellessa « Says:

    […] Aion myös kaivaa käyttööni Zaran bleiserit, mustan ja harmaameleeratun collegekankaisen. Ja käyttää loppukesästä Marimekon alesta löytyneitä kapeita mustia housuja, jotka paljastavat nilkat. Ja ballerinojani, niitä seepraraidallisia, pinkkejä kiiltäviä ja pinkkejä mokkaisia, niin ja mustia nauhallisia spittareita. Ja sitruunankeltaista toppiani ja valkoisia ja mariininsinisiä pellavatoppeja. Ja raitapaitaa ja raitaneuletta ja keinonahkasortseja ja farkkusortseja. Ja vaaleanharmaita vetoketjupillejä ja harmaameleerattuja collegejuttujani. Ja kaikkia niitä erilaisia sääriasusteita, joita valikoimistani löytyy: neonkeltaisen säväyttämiä taidekalsareita, pitsisiä, käärmekuosisia, batiikkivärjättyjä, epätodellisesti välähteleviä, nahkamaisia… tai pukea sääret kukkiin, leopardiin, pilkkuihin ja rusetteihin. […]

  6. Ei pöllömmät pohkeet « Says:

    […] kudotuista raidoista. Sellaisia parhaat raitapaidat ovat. Kotimaisissa Zukale & Huovialan petroolinsinisissä sukkiksissa on hauska pöllöprintti, onpa mukana muitakin lintusia.  Ja kirkuvanpinkit mokka-Consuelat nyt […]

  7. Raitapaita ja renttu « Says:

    […] muodossa. Viime vuoden joulukuussa Ornamon joulumyyjäisistä löytämäni Satu Salokanteleen raidallinen silkki-kasmirympyrähuivi toi asuun juuri sen kaipaaman väripilkun. Ihana huivi, tätä pitää muistaa käyttää […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: