Maihinnousua odotellessa, osa 3

Torstaina käpälä kilahti: Gren High’t ovat saapuneet postiin!

Jännittyneenä ja täynnä odotusta hain töiden jälkeen paketin. Kengät oli pakattu pahvilaatikkoon, joka oli tavanomaisesta pahvilaationruskeasta väristään huolimatta kaunis.

Kenkalaatikko2

Laatikon sisältä paljastui ruskea dustbag ja hiilenharmaaseen  silkkipaperiin käärityt kengät.

Dustbag2

JaLaatikostaPaljastuu2

Tässä vaiheessa myös kissaa alkoi kiinnostaa pahvilaatikko ja rapiseva paperi.

DilleTarkastaa1_1

DilleTarkastaa2_2

DilleTarkastaa3_3

DilleTarkastaa4_4

DilleTarkastaa5_5

DilleTarkastaa6_6

Lopulta oli pakko häätää Dille pois, jotta pääsin itse hypistelemään Gren High -maihareita. Ensivaikutelma ei ollut hyvä: nahka ja itse kenkä oli äärettömän jäykkää nahkaa, joskin hyvälaatuista. Kenkien takana on vetoketju, jonka avulla kengät laitetaan jalkaan. Ja siinä se työ ja tuska olikin: kengän saaminen jalkaan. Hiki meinasi tulla, mutta onnistuihan tuo lopulta.

GrenHighTakaa2

Jalassa kengät olivat suhteellisen hyvät. Vaikka koko oli 36, kenkä ei varsinaisesti puristanut mistään kohtaa. Vain takaa, vetoketjun alta, kenkä oli niin jäykkä ja kova, että jossain vaiheessa se alkaisi todennäköisesti hiertää.

GrenHigh1_1

GrenHigh2_2

GrenHighEdesta1_2
GrenHighEdesta2_2

Sitten aloin vertailla Gren High -maihareita Zaran maihareihin. Jotain samaa kengissä on ja silti niin paljon erilaista. Molemmat on valmistettu Espanjassa. Kummankin lesti on varsin kapea, ainakin aiemmin Dr. Martensin maihareita käyttävän mielestä, mutta Zaran maihareiden nahka on unelman pehmeää, mutta ei kuitenkaan liian luirua.

GrenHighJaZaraEdesta2

GrenHighJaZaraTakaa2

Molemmissa on nahkapohja, mutta Gren High’ssa pohja on herkempi, käsittääkseni siis laadukkaampi. Koska kyseessä on kuitenkin ulkokengät, joita aion käyttää myös syksyllä ja talvella, pohjiin pitää suutarilla teettää kumipohjat, jotta pysyn ylipäätään pystyssä. Kosteilla keleillä nahkapohjasta ei muutenkaan ole suurta iloa.

Pohjat2

Toisessa jalassa Gren High, toisessa Zaran maihari, erot alkavat selvetä.

KokoJengiKoossa2

YhteiskuvaLAHIS2

Zaran kengät olivat jalassa miellyttävämmät, niin mukavat, että ne saattoi unohtaa. Gren High’t taas, no jäykkää nahkaa olevat kengät tuntuivat hyvin joustamattomilta jalassa.

ZaranMaiharit1_1

Zara1_1

Zara2_2

ZaraEdesta2

Pettymys oli suunnaton.

Näistä kengistä olin haaveillut, niiden hankkimista pohtinut pienen ikuisuuden, niiden saapumista odottanut. Ja sitten ne eivät olekaan täydelliset.

Ja täydellisellä kolmen sadan euron hinnalla kenkien pitäisi todellakin tuntua jalassa täydellisiltä. Gren High’t täytyy palauttaa.

Vai pitäisikö? Mitä mieltä sinä olet?

To be continued.

Advertisements

5 vastausta to “Maihinnousua odotellessa, osa 3”

  1. inke Says:

    Ja täydellisellä kolmen sadan euron hinnalla kenkien pitäisi todellakin tuntua jalassa täydellisiltä. Gren High’t täytyy palauttaa.

    Juurikin näin. Greneissä ei ole todellakaan päällisin puolin mitään vikaa – päin vastoin. Ne näyttävät just siltä kuin kuvien perusteella pitikin. Mutta kun kuvailit, miten paljon leppoisammat Zaran versiot olivat jaloissa, alkoivat Grenit yhtäkkiä näyttää tukalilta ja kovilta myös tietokoneen näytöllä. Outoa!

    Vaikka Grenit olivat haavekengät, ei niiden pitäminen pelkän unelman täyttymisen takia kannata jos se unelma ei niistä kengillä oikeasti täyttynyt.

    Köpö esimerkki omasta elämästä: joskus alkuvuodesta tilasin Ruotsista Marc by Marc Jacobsin iiiihanat rusettinilkkurit, alessa kun olivat. Halusin ne mustina ja mustina ne toki tilasinkin.. Seuraavana päivänä tuli meiliä, että nettikaupan varastosaldossa oli jotain vikaa ja mustat ovat loppuunmyydyt minun koossani. Tummanharmaita kenkiä kyllä löytyi, pyynnöstäni he ottivat mulle niistä kuvia kun niitä ei nettikaupassa ollut.

    Kuvissa kengät todella näyttivät tummanharmailta. Koska olin jo asennoitunut saamaan uudet ihanat kengät (ja vielä Marc Jacobsit, oooh!), vaihdoimme tilaukseni saatavilla olleeseen tummanharmaaseen pariin.

    Kengät tulivat. Hyi helvetti. Ne olivat ihmeelliset vihertävänharmaat köpöt kengät, joiden mittasuhteet kusivat joka suuntaan. Enpä ole aiemmin onnistunut löytämään jalkinetta, joissa jalkani ja kengän varren väliin jää n. 5 cm tilaa etupuolelta, pari senttiä muihin suuntiin. Ihme luistimet.

    Sanoin kaksi kertaa ääneen että ”ihan hyvät ne ovat, eivätkö olekin” ja vilkaisin peiliin vielä kerran. Huomasin, etten hymyillyt… Itse asiassa näytin siltä, että imeskelisin sitruunaa. Tuuppasimme kengät paluupostiin heti seuraavana aamuna.

    Onnea uuteen blogikotiin, täällähän näyttää muuten oikein hyvältä! Tulen kylään toistekin. Itse asiassa minusta tulee nurkissa pyörivä riesa. :)

  2. Maihinnousua odotellessa, osa 4 « Says:

    […] piti siirtymäni 2000-luvun maihareihin, noihin astetta eleettömämpiin ja iättömämpiin, kolmekymppiselle iälleni sopivampiin. Ja sitten tuli perjantai ja satuin hieman surffailemaan tutussa nettikenkäkaupassa ja sen […]

  3. Grunge vuonna 2009 « Says:

    […] Rakastan muuten Zaran maihareita niin syvästi, että Gren High’ta ei ole […]

  4. Elämä risaiseksi « Says:

    […] suutarilta maihariparin, joka voitti syksyn ensimmäisen kenkätaiston . Kenkiin laitettiin pohjat ja korkolaput: nyt niillä pysyy pystyssä lumellakin, toisin kuin […]

  5. Vanha rakas rähjä « Says:

    […] kuin unelma ja lahkeetkin sopivan pituiset. Selkeästi tämän syksyn lempifarkkuainesta. Doceja hillitymmät maiharit löytyvät kenkäkokoelmasta, mutta korkojen kera kontrastia jätkämäisen rotsin ja naisellisten […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: