Ihanimpia luonteenpiirteitä kissanpojassani Dillessä on hänen sosiaalisuutensa. Siellä missä ihmiset, siellä Dille. Siellä missä tapahtuu, siellä Dille.
Dille tykkää osallistua kotiaskareisiin, ja kun esimerkiksi sänkyä pedataan, hän on luonnollisesti mukana juonessa. Mamin pikku petausapulainen.
Poika vain tuppaa olemaan liian nopea kameralleni. Tai ehkä kamera vain on liian hidas.
25.01.2012 20:53 |
Dille on paras! oi kun oma kisumisu olisi vielä tämän maan kamaralla. Tyydyn nyt vain ihastelemaan tätä herraskaista herraa, itse olen kehittänyt kisuallergian aikuisiällä, ja mieskin on allergikko. Snif-atshuih!
31.01.2012 21:25 |
Hertta, eikö olekin! Itsellänikin on edesmenneitä kissakavereita ikävä; ei heitä unohda koskaan. Eikä haluakaan unohtaa.
Dille lähettää sinulle omat purisevat kiitoksensa!
26.01.2012 09:10 |
hihi, meilläkin on apulainen lakananvaihdossa. ja oikeastaan kaikessa muussakin. kuten pukeutumisessa, venyttelyssä, you name it :)
31.01.2012 21:28 |
hansikas, karvaiset pikku apulaiset ovat niin ihania! Sama “vika” meillä, aina ollaan mukana touhuamassa kaikessa mahdollisessa!